torstai 27. maaliskuuta 2008

Kiitos Hiski!!!

Jokseenkin iät ja ajat sitten kun haravoin Hohenthaleja Historiallisesta sanomalehtikirjastosta törmäsin kuolinilmoitukseen (Hbl 3.1.1878):


Tämä oli aikaisin Hohenthal-havainto Helsingistä, joten ajattelin tarkistaa mistä nainen oli peräisin. Jälkipolvia selvittäneen sukulaisen listauksista ei Gustava Amaliaa kuitenkaan löytynyt.

Kyseiseen aikaan ”tuoreita” Helsingin mikrofilmejä ei ollut Kansallisarkistossa, joten lähetin vanhanaikaisen tiedustelun seurakunnan selvittäjille. Vastaus (pvm 11.5.2006) kertoi, että Gustava oli syntynyt 22.10.1831 Lohtajalla ja tullut Raahesta vuonna 1857 Helsinkiin. Lohtajan kastettujen lista oli nopeasti tarkastettu eikä siellä mitään Gustavaa ollut. Yritin kai jotain kaivelua, mutta kiinnostus vei muualle.

Jostain tämä mysteeri-mimmi palasi mieleeni ja päätin yrittää uudelleen. Perusneuvon mukaisesti aloitin selvästä päästä ja katsoin Helsingin rippikirjat (1856-69 s. 83 GAH piikana, 1870-81 s. 559 GAH vaimona) vielä kerran. Samat faktat olivat edelleen edessäni.

Raahen ulosmuuttaneiden listassa vuonna 1857 ei ollut Gustavaa (sen sijaan kauppakirjanpitäjä C. J. Hohenthal lähti sieltä Ouluun). Loogisesti ja järjestelmällisesti olisi pitänyt tarkistaa myös edellinen vuosi, mutta sitä ei ollut mikrokortilla enkä edes vaivautunut tarkistamaan olisiko se ollut rullalla.

Raahen rippikirjan 1854-63 läpikäynti oli myös varsin kursorinen eli hyvät aikomukseni perusteellisista tutkimuksista lipsuivat jo pahasti. (Rippikirjan rakenne oli varsin monimutkainen kaupunginosien väliin sijoitettujen aakkososioiden kanssa.)

Eli kun löysätään niin löysätään kunnolla. Mieleen tuli hämärä muisto siitä, että Hiskistä oli löytynyt väärästä seurakunnasta oikealla päivämäärällä Gustava Amalia. Askeleet veivät siis mikrofilmeiltä päätteen ääreen.

Ylivieskan kastetuista (Hiskissä) löytyi tosiaan 22.10.1831 syntynyt Gustava Amalia, vanhemmat talonpoika Matts JylhäOllila ja Fredrika. Takaisin mikrokorteille. Ylivieskan rippikirjassa 1827 oli onneksi talohakemisto, joten pariskunta löytyi näppärästi sivulta 48. Siellä luki, että perhe oli muuttanut Lohtajalta 1830 Ylivieskaan ja jatkoi Kalajoelle 1833. Muuttojen lomassa Gustavalle on hyvin voinut kopioitua muilta perheenjäseniltä syntymäpaikaksi Lohtaja.

Sukunimi Hohenthal ei ollut siis peräisin isältä. Vaan äidiltä. Rippikirjassa (ja pariskunnan vihkimerkinnässä Lohtajalla 4.5.1823) Fredrikan sukunimenä on Hohenthal. Hän oli Johan Arvid Niclas Bogislaus Hohenthalin ja Maria Damskatan tytär.

Olisiko tästä probleemasta selvitty ilman Hiskiä? Mahdollisesti, mutta huomattavasti työläämmin. Se, että sukunimi olikin äidin peruja, olisi ollut hyvä tutkimushypoteesi, mutta into olisi todennäköisesti loppunut kesken.

(En kylläkään ole unohtanut sitä kertaa, kun Hiskin perusteella valitsin raumalaiselle pojalle vanhemmat Hämeenlinnasta… Tulipahan tutustuttua Hämeenlinnan historiaan.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti