Iso-Iivarin Kiikan isäntäluettelosta löytyy Poussan talo Kinnalasta, jota edellä on tarkoitettu.Tyrväältä, kaksinaimisen asia. Täkäläisen kihlakunnan oikeuden edessä on helmik. 16 päivänä 1865 päätetty kummallinen asia, joka lienee hyvin harvinainen meidän maassa, nimittäin kaksinaiminen. Annamme siitä sentähden lyhyen kertomuksen. Kiikan kappeliin muutti kesällä 1863 merimiehen nimellä eräs mies Uudesta kaupungista ja otti tyyssiansa Pousan taloon, jota silloin hallitsi talonpojan leski Juhanna Vilhelmiina Juhantytär, jolla edellisestä naimisesta oli 6 alaikäistä lasta.
Miehen muuttokirjassa Uudesta kaupungista tosin seisoi luettavana: ”vapaa naimiseen, naimatoin” (ledig till äktenskap, icke gift), mutta samassa oli siihen muuttokirjaan lisätty että ”eteen sattuvista syistä pitäisi, ennenkuin häntä naimiseen laskettaisiin, kuulustettavan hänen edellisiä retkiänsä kotopaikalta Lapuan pitäjästä Vaasan läänistä.” Tämä muistutus vaikutti ettei sen todistuksen päällä hänelle annettu kuulutusta naimiseen, johon hän aikoi mainitun talonpojan lesken kanssa, vaan vaadittiin parempia todistuksia. Sentähden toimitti hän papin-kirjan Lokalahden kappelista Vehmaan pitäjästä, jossa todistettiin että hän, talonpojanpoika Antti Juhanpoika Ollila, sinne oli muuttanut 17 p. tammikuuta 1858 tuoden muuttokirjan Kauhavan kappelista, joka vice pastorin J. H. Keckmannin nimeen 21 p. joulukuuta 1857 oli ulos annettu. Kaiken tämän selityksen nojassa sai hän kuulutuksen ja vihittiin marraskuun 21 päivänä 1863 mainitun Pousan lesken kanssa lailliseen avioon. Sillä välin oli kaikenlaisia huhuja miehestä ruvennut käymään naapurissa ja Kiikan kappalaisen siainen D. Skogman päätti, asiasta selvän saadaksensa, kirjoittaa v. past. Keckmannille Kauhavaan, jonka vastaus teki sen, että nimismies siitä ilmoituksen teki Turun läänin guvernörille, lähettäin myös kopiat kaikista yllä mainituista kirjoituksista. Siitä taas oli seuraamus että tarkkoja tietoja miehestä hankittiin ja hän heinäkuun 1864 lähetettiin Turun linnaan.
Kansliakuulustuksessa ilmoitti hän oikeastaan olevansa itsellisen Matti Juhanpoika Sorvari Kupparlan kylästä Laihian pitäjästä, ja hän pääsiäisen aikaan 1858 oli karannut vuosipalveluksesta talonpojan nimitetystä kylässä Mikko Finnin tyköä sekä sinne jättänyt jälkeensä vaimon Liisa Heikintyttären ja 2 lasta. Näistä seikoista saatinki todistus Vaasan läänin guvernöörin kautta ja todellinen papinkirja ilmoitti myös että tämä Matti Sorvari oli joutunut laissa edesvastaukseen v. 1853 joutomaanantain pitämisestä ja luvattomasta viinan myymisestä sekä v. 1856 sisään.
...
Tässä on mainittava että Sorvarin toinen vaimo Juhanna Vilhemina Pousa maaliskuun 13 p. 1864 synnytti lapsen, joka muutaman päivän perästä kuoli; niin myös kuoli äiti saman kuun 21 päivänä.
...
Joulukuun 17 p. 1864 pidettiin Tyrväällä välikeräjät, joihin Sorvari oli tuotu. Edellisten kirjotusten luettua ja selitettyä sai hän kertoa elämänsä vaiheet.Hän sanoi syntyneensä Sorvarin talossa Kupparlan kylässä Laihialla, joka talo muinen oli ollut hänen vanhempainsa oma. Matin lapsena ollessa kuolivat nämä ja talo myytiin, jonka jälkeen Matti oleskeli trenkinä usiassa paikassa Laihialla ja nai kymmenen vuotta sitten vielä elävän vaimonsa Liisa Heikintyttären sekä siitti siinä aviossa kaksi lasta. Vaimonensa eleskeli hän sitte itsellisenä Kupparlan kylässä siksi että hän, syyttömästi tuomittuna ja saanut raippoja rahain varkaudesta, joita hänen tykönänsä oli tavattu, syksyllä 1858 lähti kotopaikoiltaan ja joku aika sen jälkeen tuli Lokalahteen lukkari Lundströmin luokse, joka Sorvarin tietämättömällä tavalla hankki hänelle tarpeellisen papinkirjan, josta hän seuraavana vuonna lähti Taivassaloon, jossa hän taas jonkun aikaa oleskeli, ja sieltä Uuteen kaupunkiin, siksi että hän vihdoin keväsuvella 1863, aikoen kotipaikoillensa, tuli Pousan taloon Kiikassa.
Verkosta löytyy sivu otsikolla "Laihialaiset suvut 1600-1800", mutta se ei henkilömäärän perusteella ole vielä täysin kattava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti