Käydessäni läpi Kansallisarkiston äskettäin mainostamia Jyväskylän seminaarin arkistoaineistoja hain ensisijaisesti tietoa varhaisten opiskelijoiden opettajista. Yksi toistuva nimi oli "mamselli Thitz", jonka entisiä oppilaita olivat Sanna Parviainen (s. 18.9.1845) Kiihtelysvaaralta, Rosa Michelson (s. 27.9.1847) Jämsästä, Lina Hällfors (s. 6.5.1848) Keuruulta ja Selma Alt (s. 16.9.1849) Korpilahdelta.
Åke Backströmin Genos-artikkeli Släkten Thitz och dess förbindelser med ätten Munck ei tarjonnut pikatietä mamsellin tunnistukseen, sillä naimattomista tyttäristä ei annettu mitään elämänkertatietoja. Mutta onneksi on digitoidut lehdet, jotka tarjosivat uutisen Natalie Rosalie Thitzin syksyllä 1855 Jyväskylään perustamasta koulusta.
![]() |
| HT 4.8.1855 |
Tämä suoritus ei ole ollut Wikipedia-sivun eikä muunkaan verkkotekstin arvoinen suoritus, mutta Suomen nainen nosti numerossaan 11/1925 esiin "Jyväskylän ensimmäisen tyttökoulun perustajan".
Rosalie Thitzin omaelämäkerran mukaan hänet vietiin pikkutyttönä "erään tätinsä, neiti Thitzin kasvatettavaksi. Tämä oli saanut kehityksensä Haminan tyttökoulussa (Töchterschule), jossa sivumennen mainiten työskenteli opettajana myös eräs Pestalozzin oppilas, Gripenberg. Vaasassa oli tällä tädillä samanlainen Töchterschule useita vuosia. V. 1840 palasi R. T. konfirmeerattuna kotiinsa Suomenlinnaan. Hän rupesi antamaan kodissaan soittotuntia useampia aina viikossa sekä otti itse enemmän kehittyäkseen soittotuntia erään tanskalaisen soitto-opettaja Rongstedin johdolla."
Artikkelin kirjoittaneen Hulda Juhanattaren tietojen mukaan Rosalie Thitz
"oli v. 1854 ollut kotiopettajattarena Saarijärvellä nimismies v. Hertzenin perheessä yhden vuoden, kun täytyi sitte isoarokkoa sairastettuaan palata kotiinsa Helsingin pitäjääseen. Mutta kun häneen oltiin jo tutustuttu, niin pyysivät Keski-Suomen tyttärien kehityksestä huolehtivat vanhemmat hänet tänne Jyväskylään alkamaan yksityistä tyttökoulua.
V. 1856 alottikin hän sen. 6 oppilasta oli aluksi, aikaa myöten nousi heidän lukunsa 14. Neiti Thitz oli muutaman vuoden ensin ainoa opettaja koulussaan, kunnes n. s. »isokoulu» (nyk. lyseo) tänne perustettiin vuonna 1858. Sieltä tarjoutui hyväntahtoisesti useita opettajia 50 p. maksulla tunnilta tulemaan hänelle avuksi koulutyöhön. Yleistä historiaa, runolausuntaa, ainekirjoitusta, matematiikkaa y.m. aineita saaliin siten oppia sekä soittoa ja kauniita käsitöitä tekemään. Opettajista mainittakoon: maisterit Weilin, Bucht, Kahelin ja vuodesta 1863 — jolloin seminaari sai alkunsa — tuli opettajiksi lehtorit Länkelä, Järvinen, Göös y.m. Opetusta annettiin yhdessä ainoassa isonpuoleisessa huoneessa, ison pyöreän pöydän ääressä istuen. Ruotsinkieli oli aluksi opetuskielenä, sittemmin koulu suomalaistui. 10 vuotta piti neiti Thilz tätä kouluaan, jossa myös opittiin soittamaan hänen taitavassa johdossaan. Hänen »fortepianonsa» oli kaupunkimme toinen ijältään.
Seminaarin naispuolen käsitöihin tarvittavat aineet saatiin myös ostaa tämän eteviin käsityönopettajan kaapeista: koreat »sefiiri»-langal, silkit, helmet, mallit y.m. Sillä neiti Th. oli saanut kauppaoikeudet täällä.
Joku hänen koulupöytänsä ääressä istuneista elää vielä ja kertoilee niistä hupaisista, kodikkaista koulu-ajoista hurskasta opettajaa muistellen.
![]() |
| Hbl 27.5.1867 |
Toispäivänä kuoli vanhain kodissa täällä neiti Rosalie Thitz 77 vuoden vanhana. Lähinnä surevat vainajaa sisaret ja sisarusten lapset, mutta herttaista vanhusta muistavat sen ohella kaikki ne, joille hän nuoruuden päivinään jakoi opetusta tiedon ensimäisissä alkeissa.
.jpeg)

.jpeg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti