Palattuaan opintomatkaltaan Ruotsiin ja Tanskaan David Tuominen haki keväällä 1873 ainakin alaopettajan viran sijaisuutta Otavan maanviljelyskoulussa ja hän sai eniten ääniä johtokunnalta [1]. Paikka Mikkelissä ei ollut paras mahdollinen, joten hän haki myös Jokisaaren maanviljelysopiston johtajaksi, mutta paikkaan valittiin toinen [2]. Otavan opettajana hän haki yhtä puustellintarkastajan paikkaa Turun läänissä, mutta sai kuvernööriltä kolmannen sijan [3]. Sitten hän haki tuloksetta läänin-agronomin virkaa Hämeen läänissä.[4] Syksyllä 1874 Turun läänin kuvernööri asetti hänet toiselle sijalle taas yhden puustellintarkastajan viran täytössä [5]. David Tuominen jäi toiselle sijalle myös Vaasan läänin yhden puustellintarkastajan haussa syksyllä 1875.[6]
Sanomalehtikirjoittaminen jatkui vuosina 1873 ja 1874 entisellä tahdilla ja keskittyen maatalouteen: Mikon ja Kyöstin iltajuttuja (Paluumatkalla kaupungista), Onko Suomen kansan kansallisuus säilytettävä Ruotsinkielisen sivistyksen nojassa?, Meijeri-agronomien asettamisesta, Maanviljelyskouluista, Työvoiman käyttämisestä, Maanviljelyskokouksessta Mikkelissä, Maanviljelyskoulujen järjestämisestä, Onko meijeri-agronomi tarpeellinen maassamme?, Agronomien lausunnoista Maanviljelys-Toimikunnalle Keisarillisessa senaatissa useammissa maanviljelys- ja sen sivutoimia koskevissa kysymyksissä, Vähäinen lisäke maanviljelyskoulujen järjestämisestä, Sokerijuurien viljelemisestä, Lisäselviötä maanviljelyskoulujemme järjestämiseen[7]. Merkittävä poikkeus oli siis syksyn 1874 kirjoitus Kivi-Sakasti Mikkelin kaupungin reunassa. Mutta se olikin pääasiassa kopio Mikkelin Wiikko-Sanomien jutusta vuonna 1864.[8]
Joulukuuhun 1874 mennessä David Tuominen muutti Elimäelle Mustilan kartanon isännöitsijäksi. Hän siirsi kirjansa Sippolasta Elimäelle vasta joulukuussa 1875, joten todennäköisesti hän edelleen haki vihreämpää oksaa. Elimäelle muutti myös vaimonsa ja tyttäret Ilma Alfhild (s. 18.5.1870) ja Valva Ihanelma (s. 17.11.1873). Heitä aiemmin syntyneet lapset Valo Emil Johannes (s. 17.6.1864) ja Aina Wilhelmina (s. 3.5.1868) olivat kuolleet pienokaisina. Elimäellä perheeseen syntyi 11.2.1877 Toivo Emil Anders [9]
Elimäelle muutettuaan David Tuominen kirjoitti vuonna 1875 paikalliskirjeitä nimimerkillä Dawid.[10] Muita tekstejä on löytynyt vähän verrattuna aiempaan. Alkuvuodesta aiheena oli Kirjakaupoista maaseuduilla.[11] Elokuussa David Tuominen osallistui Mikkelin maanviljelyskokoukseen, jonka keskusteluihin hän viittasi artikkelissa Elojen puinti-ajasta [12]. Loviisasta kertoi Markkina-kirje [13]. Paikalliskirjeessä mainittu keskustelu Elimäen kestikievarissa laajentui artikkeliksi Kansallisesta pensiooni-pankista ja Vähäinen lisäys kansallisesta pensionipankista [14]. Vuonna 1876 ilmestyi artikkelit Lämpimästä ja metsäimme säästämisestä, Markkina-kirje, Valtiopäivämiesten valitsemisesta maaseuduilla ja Kylvömailasen viljelemisestä [14b].
Vuonna 1876 jatkuneista paikalliskirjeistä käy ilmi, että kartanonhoitaja David Tuominen valittiin vuoden lopulla kuntakokousten puheenjohtajaksi.[15] Hän ei kuitenkaan ollut täysin asettunut Elimäelle vaan haki jälleen puustellintarkastajan tointa, tällä kertaa Vaasan läänistä.[16] Tämäkään haku ei tärpännyt, joten hän kirjoitti vuonna 1877 Elimäeltä Nykyisen valtiomeijeristin hyödystä yleisölle, Edusmiehistä kunnan-hallinnossa maakunnissa, Pestuu-ajasta, Orasten säilyttämisestä ja paikalliskirjeitä [17]. Vuoden 1878 paikalliskirjeestä käy ilmi, ettei hän ollut unohtanut menneitä aikojakaan:
Jos kivi-aseita ja vasamia sopii pitää ihmiskunnan varhaisimpina asustus-merkkeinä, niin siihen katsoen voitaisiin otaksua Elimäelläkin jo olostelleen ihmisiä ennenkuin pronssi ja rauta olivatkaan tunnetut näillä pohjaisilla aloilla. Tämän kirjoittajan on onnistunut saada kaksi kivi-talttaa, joita varmaan lienee käytetty johonkin hakkaus-toimeen, jotka muuan työmies Juhana Antinpoika Mettäuodin kylästä on löytänyt mainitun kylän läheisiltä kallioilta ja niin'ikään toinen työmies samasta kylästä, Juhana Jaakon poika löytänyt samoilta paikoilta kivisen vasaman, jota luultavasti lienee käytetty nuolena ampuma-vehkeissä.[18]
Vuoden 1878 artikkelien aiheita olivat [18a]. Paikalliskirjeiden julkaisu päättyy elokuussa 1878, mutta tälle ei ole selityksenä lähtö Elimäeltä. David Tuominen oli hakenut Hämeen läänistä puustellin tarkastajan virkaa, edennyt kolmen finalistin joukkoon, mutta ei tullut valituksi.[19] Muukin kirjoittaminen väheni, sillä vuodelta 1878 on löytynyt vain artikkelit Kosteuden säilyttäminen viljelykasveille maassa ja Kuminain viljelemisestä, joista jälkimmäinen oli suomennos [19a]. Seuraavana vuonna hän kirjoitti Uuden maanviljelysseuran tarpeellisuudesta ja ainoassa paikalliskirjeessään kesäisistä pestuumarkkinoista:
Toisinaan luopi kansa itsestään kokouksellisia ilmiöitä, joilla ovat ominaiset toimintonsa ja merkityksensä. Niinpä on täällä Elimäelläkin viime aikoina itsestään muodostunut "pestuumarkkinat", joita pidetään joka kesä ensimäisenä sunnuntaina jälestä Uolavin päivän. Eilen oli taas tämmöinen pestuujuhla, jossa hevosten luku nousi ei vähemmän kuin noin 1300" ja ihmisluku 5,000 à 6,000 välille. Jo lauvantaina nähtiin jalkaväkeä samoilevan kirkolle päin, millä matkalaukku, millä nyytti tai pussi tai muu semmonen keralla. Mutta eilen aamulla aikasin alkoi vasta oikea markkina-kulku: kellot ja kulkuset panhasivat, usealla pari hevosia edessä, kelpo vauhtia rientäissä, jolle kululle sekä hevosettä runsaasti virtaavan jalkaväen juhlapukujen kirjavuus kesäisen luonnon helteisessä ihanuudessa antoi suurenmoisen kuvauksen kansan liikenteestä, jota kansanliikkeeen kirjavuutta lisäsi someudellaan viipurilainen ukko leveässä hatussaan, rinkilä-vankkurinsa keulalla istua kökötellessään, parrakas sipulin kauppias reslassaan, vaarinkaljan myyjä tynnöriensä päällä j. m. s. raha-asioissa toimivat. [20]
David Tuomisen kausi Mustialan isännöitsijänä päättyi vuoden 1879 lopussa, sillä hän otti vuoden vaihduttua muuttokirjan Kymin puolelle, jossa perhe merkittiin Suur-Tavastilan tilalle [21]. Syksyllä 1880 hän haki yhtä Turun läänin puustellintarkastajan tointa [22]. Vuoden lopussa David Tuominen kirjoitti otsikolla Karjanhoito Sippolassa eli ehkä ainakin käynyt vanhoilla kotipaikoillaan [23]. Hänet kuitenkin mainitaan keväällä 1881 Kymin kunnanhallinnon toimijana.[24] Syyskuun alussa pehtori David Tuominen voitti Pielisjärven maanviljelyskokouksen kilpakynnön [25].
.jpg) |
| Kotkan Sanomat 12.9.1883 |
Keväällä 1884 David Tuominen haki hoitajan ja opettajan virkaa Koivikon kasvatuslaitoksessa Mikkelissä ja tuli valituksi. [27] Huhtikuussa hän myi huutokaupalla "kaikenlaisia huonekaluja ynnävähempi joukko kukkasia" todennäköisesti muuttoa varten [28]. Koivikko ei ilmeisesti ollut mieluinen työpaikka, sillä ennen vuoden loppua David Tuominen ehti hakea taloudenhoitajan virkaa Niuvanniemen hoitolaitoksesta ja puustellin kaitsijan virkaa Hämeen läänistä [29]
[1] Suomalainen Wirallinen Lehti 22.03.1873 no 35
[2] Oulun Wiikko-Sanomia 05.04.1873 no 14
[3] Åbo Posten 16.04.1874 no 44
[4] Hämäläinen 18.06.1874 no 24
[5] Morgonbladet 09.09.1874 no 208
[6] Vasabladet 21.08.1875 no 34
[7] Suomenlehti 25.02.1873 no 8; Suomenlehti 04.03.1873 no 9; Suomenlehti 11.03.1873 no 10; Uusi Suometar 23.04.1873 no 47; Suomalainen Wirallinen Lehti 12.06.1873 no 70; Suomalainen Wirallinen Lehti 22.07.1873 no 86, Suomalainen Wirallinen Lehti 26.07.1873 no 88; Suomalainen Wirallinen Lehti 04.09.1873 no 105, 146, 147; Suomalainen Wirallinen Lehti 10.01.1874 no 4; 13.01.1874 no 5; Suomalainen Wirallinen Lehti 28.02.1874 no 25; Suomalainen Wirallinen Lehti 05.03.1874 no 27; Suomalainen Wirallinen Lehti 07.05.1874 no 54; Suomalainen Wirallinen Lehti 20.09.1873 no 112; Uusi Suometar 12.01.1874 no 5; Uusi Suometar 16.01.1874 no 7; Suomalainen Wirallinen Lehti 12.02.1874 no 18; Suomalainen Wirallinen Lehti 19.05.1874 no 59, Suomalainen Wirallinen Lehti 21.05.1874 no 60, Suomalainen Wirallinen Lehti 23.05.1874 no 61; Uusi Suometar 05.06.1874 no 65; Suomalainen Wirallinen Lehti 26.05.1874 no 62; Suomalainen Wirallinen Lehti 28.05.1874 no 63; Suomalainen Wirallinen Lehti 06.06.1874 no 67; Suomalainen Wirallinen Lehti 16.06.1874 no 71; Suomalainen Wirallinen Lehti 20.06.1874 no 73; Uusi Suometar187424.07.1874 no 85
[8] Suomalainen Wirallinen Lehti 08.09.1874 no 107
[9] Elimäki RK 1867-76, 95
[10] Suomalainen Wirallinen Lehti 02.01.1875 no 1; Suomalainen Wirallinen Lehti 16.01.1875 no 7; Suomalainen Wirallinen Lehti02.02.1875 no 14; Suomalainen Wirallinen Lehti01.04.1875 no 39; Suomalainen Wirallinen Lehti 29.04.1875 no 51; Suomalainen Wirallinen Lehti 05.05.1875 no 54; Suomalainen Wirallinen Lehti 15.05.1875 no 58; Suomalainen Wirallinen Lehti 01.07.1875 no 77; Suomalainen Wirallinen Lehti 02.09.1875 no 104; Suomalainen Wirallinen Lehti 26.10.1875 no 127; Suomalainen Wirallinen Lehti 13.11.1875 no 135; Suomalainen Wirallinen Lehti 02.12.1875 no 143; Suomalainen Wirallinen Lehti 30.12.1875 no 154
[11] Suomalainen Wirallinen Lehti 02.01.1875 no 1
[12] Uusi Suometar 27.09.1875 no 113
[13] Suomalainen Wirallinen Lehti 23.10.1875 no 126
[14] Suomalainen Wirallinen Lehti 30.10.1875 no 129; Suomalainen Wirallinen Lehti 18.11.1875 no 137
[15] Suomalainen Wirallinen Lehti 13.01.1876 no 4; Suomalainen Wirallinen Lehti 24.02.1876 no 22; Suomalainen Wirallinen Lehti 27.04.1876 no 49; Suomalainen Wirallinen Lehti01.06.1876 no 64; Suomalainen Wirallinen Lehti 10.06.1876 no 68; Suomalainen Wirallinen Lehti 05.10.1876 no 117; Suomalainen Wirallinen Lehti 21.11.1876 no 137; Suomalainen Wirallinen Lehti 30.12.1876 no 153
[16] Vasabladet 09.09.1876 no 72
[17] Suomalainen Wirallinen Lehti 02.01.1877 no 1; Suomalainen Wirallinen Lehti 05.04.1877 no 40; Suomalainen Wirallinen Lehti 14.08.1877 no 96; Suomalainen Wirallinen Lehti 17.11.1877 no 137;
Suomalainen Wirallinen Lehti 30.01.1877 no 12; Suomalainen Wirallinen Lehti 27.03.1877 no 36; Suomalainen Wirallinen Lehti 05.04.1877 no 40; Suomalainen Wirallinen Lehti 12.05.1877 no 56; Suomalainen Wirallinen Lehti 09.06.1877 no 68; Suomalainen Wirallinen Lehti 28.06.1877 no 76; Suomalainen Wirallinen Lehti 11.08.1877 no 95; Suomalainen Wirallinen Lehti 11.09.1877 no 108; Suomalainen Wirallinen Lehti 04.12.1877 no 144;
[18] Suomalainen Wirallinen Lehti 03.01.1878 no 1; Suomalainen Wirallinen Lehti 07.02.1878 no 16; Suomalainen Wirallinen Lehti 14.02.1878 no 19; Suomalainen Wirallinen Lehti 14.03.1878 no 31; Suomalainen Wirallinen Lehti 30.04.1878 no 51; Suomalainen Wirallinen Lehti 14.05.1878 no 57; Suomalainen Wirallinen Lehti 04.07.1878 no 79; Suomalainen Wirallinen Lehti 15.08.1878 no 97
[19] Hämäläinen 18.07.1878 no 29; Hämäläinen 01.08.1878 no 31
[20] Uusi Suometar 14.03.1879 no 31; Suomalainen Wirallinen Lehti 03.04.1879 no 40; Suomalainen Wirallinen Lehti 07.08.1879 no 93
[21] Elimäki RK 1878-1880, 108; Kymi RK 1871-1881, 348
[22] Åbo Posten 06.10.1880 no 232
[23] Suomalainen Wirallinen Lehti 28.12.1880 no 152
[24] Uusi Suometar 28.03.1881 no 71; Östra Nyland 13.04.1881 no 4
[25] Karjalatar 23.09.1881 no 38
[26] Kotkan Sanomat188220.12.1882 no 0
[27] Pellervo 03.04.1884 no 14; Pellervo 24.04.1884 no 17;
[28] Kotkan Sanomat 16.04.1884 no 16
[29] Savo 21.07.1884 no 84; Hämeen Sanomat 11.11.1884 no 90
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti