Valitessani kesäretkeni kohteeksi Lappeenrannan ja Joensuun en tiennyt, että molemmissa oli viime vuonna uudistettu maakuntamuseo. Mutta näin oli. Joensuussa museo oli myös vaihtanut paikkaa ja nimeä. Museo Eliel sijaitsee Eliel Saarisen suunnittelemassa entisessä kaupungintalossa, jossa sillä on tilaa kahdelle isolle näyttelylle ja yhdelle pienemmälle. Kuulustelemani lippukassan mukaan nämä menevät vaihtoon yksi kerrallaan, mutta eivät oitis.
Aloitin käyntini näyttelystä Joki – Luontoa ja liikettä Pielisjoella. Selkeästä teemasta ja kartasta tuli vakaa olo ja pysyin näyttelyssä mielestäni varsin hyvin kärryillä. Tosin ohitin nopeasti alkuhuoneen, jossa nähtiin koko seinän laajudelta joen pinnan alaista elämää. Muutamat kävijät istahtivat katsomaan kaloja pidemmäksi aikaa.
Pinnan alla oli myös myyttisiä olentoja, mutta heille omistetussa pömpelissä onnistuin vain lyömään pääni.
Kalastus Pielisjärvellä yllätti, sillä se keskittyi virvelöintiin yms., jotka miellän ainoastaan vapaa-ajan kalastukseksi. Ajallisesti oltiin jossain 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alkupuolella eli varhaisempi historia oli jäänyt aloitustauluun. Joten jäin miettimään, oliko täällä 1700-luvulla käytetty lohitokeita tai -patoja.
Seuraava iso huone oli omistettu laivaliikenteele ja tukkien uitolle. Ehkä nämä estivät ammattikalastuksen joessa? Nurkassa olleella "tukilla" en ahtaassa tilassa uskaltanut tasapainoilla.
Yhdellä seinällä sai tökkiä esiin tietoa satamapaikoista ja laivoista, jotka eivät ulkopuoliselle tuottaneet hirvittävästi lisäarvoa.
Näyttelyn lopussa oli laiva, jonka ohjaus vaati lapsen mielikuvituksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti