Tyrväältä Hämeenlinnaan vuonna 1844

Maamiehen Ystävä tarjosi Matiksi kutsumilleen lukijoilleen 17.8.1844 alkaen sanallisen Suomi-kuvauksen eli "kartan meidän ihanan ja rakkaan Suomenniemen ylitse". Teksti muistuttaa melkein matkakertomusta ja näyte siitä saa siten aloittaa tämän vuoden kesälo... blogin kesäsarjan, joka jatkaa vastaavista poiminnoista viime heinäkuussa.

Kulettua 12 peninkulmaa Tampereelle päin, kulkee tiemme, Tyrvään pitäjässä, poikki Kuumanjoen, ylitse Tyrvään kosken pitkää siltaa, ja sieltä pohjois puolella Kuumonjoen vesiä, kunne me Karkun ja Pirkalan rajalla kulemme poikki Siuron kosken, jota myöten Kyrön pitäjän vedet juoksevat Kuloveteen. Läpi sen kauniin Pirkalan pitäjän kulettua, tulemma me Tampereen kaupunkiin, Messukylän pitäjässä, perustettu v. 1779 Näsijärven ja Pyhäjärven välillä, Tamperkosken oikianpuoleiselle rannalle. Tässä koskessa Suomen suurimmat ja kuuluisammat Fabrikit ovat raketut, nimittäin: Pumpuli ja Paperi Fabriki. Matti täällä saapi nähdä miteenkä pumpuli ikään kuin itsestään kartataan, keträtään ja vyhtetään; ja mikä paljous sitä jokapäivä valmistetaan.

Tampere sai vuonna 1821 vapakaupunkin oikeukset sekä ulko että oma-maisille Fabrikilaisille, hantvärkälille ja porvalille jotka tähän asettauvat, niin myös vapaisuuden kaikista Ruunun veroista, ja vapaan sallimuksen että kaikissa paikoin myydä töitänsä; vaan kaupunki on kuitenkin hitaasti enäntynyt. Täällä löytyy 1,600 asukasta. 

Kaunista kivi siltaa myöten pääsemme me yli kosken Hämeen Lääniin, ja kahden peninkulman päästä Kangasalustan kirkolle josta heti alkaa se kuuluisa harja jota myöden tie kulkee kahden suuren järven välillä. Pari peninkulmaa eteenpäin näkyy Mallasvesi ja sen perästä muita Kuumon jokeen juoksevia vesiä, kunne me, 8 peninkulman päästä Tampereelta, joudumme Hämeenlinnaan, Vanajaveden kanssa yhdistestyn järven rannalla. 

Tämä kaupunki perustettiin jo vuonna 1650, vaan muutettiin nykyiselle paikalle 1778 ja on ainoa kaupunki koko Läänissä. Vuonna 1831 se tulipalon kautta hävitettiin, vaan on uudestaan niin somasti rakennettu, että se nykyjään on Suomenmaan kauniimpia kaupunkia. Tässä on Guvernörin istuin ja Koulu. Asujat elätelleksen enimmiten maanruukilla ja käsitöillänsä; niitten luku nousee, 2300. Kaupunkin vierellä on vanha Hämeenlinna eli Kronopori, perustettu Birger Jarlilta v. 1250. Nyt ei hänessä enää ole sotaaseita eli muita varukkeita.