Lokalahtelainen Paavo syntyy tammikuussa 1848

Lokalahden Rågön säterin torppaan nimeltä Muuri muutti vuonna 1846 pieni perhe: Johan Gabriel Johansson (s. 22.4.1806 Taivassalo), Maria Johansdotter (s. 12.10.1810) ja poikansa Johan Gabriel (s. 15.10.1836 Lokalahti) (RK Lokalahti 1843-1849, 125, 101). Torpalla Maria synnytti 9.1.1848 pojan, joka kuusikymmentä vuotta myöhemmin kirjoitti tapahtumasta kuvauksen.

Se oli siihen aikaan eräänä talvena tammipakkasten paukkuessa kun minä tein sen hupsuuden Lokalassa että synnyin eräässä pienessä savusaunassa.

Luonnollisesti en silloin ollut suurensuuri olento, vaan siitä huolimatta kaksi vankkaa sarvipää härkää valjastettiin sen työreen eleen, jolla minut (luultavasti äitini kanssa) vetää nukuutettiin saunasta kotiin. Vuorniitun kallioilta oli otettu se pärepuu, josta se kori oli kyhätty mikä ensimäiseksi palveli minua sänkynä. Vuorniittu oli kauhistava paikka, sillä sen vuoren juurella Vuorniitun äiti niminen hiisi piti asuntoa. Minut pantiin pärekoriin ja asetettiin uuninpankolle, joka oikeastaan oli kissa Mirren rauhaisa torkuntatila, joka nyt tuli häirityksi. Siksipä se, vanha kun oli, arvattavasti toivoi hyräillessään että hiisi vieköön tuon mokoman kitisijän kokonaan, korineen päivineen. —

Tammikuun 25 päiväna vieliin minut pappien pakinoille, ja päivän sankari kuin olin, annettiin minulle sen päivän apostoolinen nimikin ajankaikkiseksi muistokseni. (Paavo Pajumaan pakinoita. Kodin lehti 8.2.1913) 

Lokalahden kastettujen kirjan mukaan lapsi vietiin kastettavaksi jo synnyinpäivänään. Mutta vähintäänkin kertomuksessa piti paikkansa se, että poika vietti suomenkielisen almanakan mukaan nimipäiväänsä 25. tammikuuta. Almanakassa on vuonna 1848 muoto Paulus, joka kirjattiin myös kirkonkirjoihin. Koska Lokalahti oli suomenkielistä aluetta ja myöhempi nimimerkinssä oli Paavo, tämä muoto oli todennäköisesti käytössä lapsuudessaan.  

Kartta vuodelta 1881
Vanhat kartat.fi

Vuorniitun hiidestä Paavo varmaankin kuuli useita kertoja, sillä vanhoilla päivillään hän kertoi siitä pitkän jutun (Paavo Pajumaa: Loruja Lokalasta. Vakka-Suomi 17.7.1913). Vuornittua ei Nimisampo tunne eikä myöskään paikkaa Roo, jonka "nimi jäänee kohta muinaismuistojen romukoppaan. Yli kolmesataa vuotta sitten ensikerran ilmoille kajahtanut "Ruissaari" uurtakoon nimensä paikalle niin syvään, ettei mikään maailman mahti sitä koskaan voi muuttaa" (Paavo Pajumaa: Loruja Lokalasta. Vakka-Suomi 15.7.1913). Vanhalta kartalta Roo eli Rågö kuitenkin löytyi. Rågössä Paavo eli koko lapsuutensa eli vuoteen 1861 (RK Lokalahti 1857-1863, 131).

Nykykartalla on nimi Ruissaari, vaikka paikka on mantereella. 

Muistelmatekstit on tunnistettu Paul Widemarkin (1848-1924) kirjoittamiksi asiakirjojen, sanomalehti-ilmoitusten ja Laatokan historiikin (Laatokka 30.11.1911) avulla.