Perniössä 5.11.1863 syntynyt Maunu A. Knaapinen tallensi vuonna 1890 julkaistuun artikeliinsa Länsisuomalaisia naima- ja häätapoja esimerkin naimakaupoista tuntemattomien, mutta varakkaiden kesken.
Puhemies useimmiten on ainakin sekä tytön että pojan vanhemmille tuttu henkilö. Mutta sattuupa välisti, ettei puhemies itsekään tarkemmin tunne paikkaa, jonne aiotaan naimaan lähteä. Näin tapahtui äskeisin Perniössä. Eräs talonpoika läksi puhemiehensä kanssa K:n pitäjään naimaan. Kumpikaan heistä ei ollut ikinä ollut likipaikoillakaan kylää, josta oli löydettävä tuleva elonkurnppani. Puhemiehen vaimo oli jossakin tilaisuudessa nähnyt kysymyksessä olevan tytön ja siellä tutustunut häneen. Tyttö siis tiesi että sen niminen talo, josta puhemies oli kotoisin, löytyi Perniössä.
Monet vaikeudet voitettuansa löysivät naimaretkeläisemme vihdoin etsimänsä talon. Heidät otettiin ystävällisesti vastaan, vietiin saliin ja hetkisen kuluttua tuotiin kahvia, sillä voitiinhan tuo melkein varmasti päättää, missä tarkoituksessa nuori mies vanhemman kumppanin kanssa tuli taloon. Kun vieraat olivat vähäsen taloon tutustuneet, ilmoitti puhemies tytölle (vanhemmat, joiden ainoa perillinen tyttö oli, olivat kuolleet) kahden kesken, keitä olivat ja millaisissa aikeissa. Tyttö lupasi asiata miettiä ja pyysi vieraiden viipymään talossa ja käymään rengin kanssa talon maitakin katsomaan. Vasta seuraavana päivänä laskettiin heidät paluumatkalle. Asia onnistui ja noin puolen vuoden kuluttua vietettiin häät. Ylkä kävi sitä ennen useampia kertoja morsiantansa katsomassa, mutta viimemainittu ei saanut mitään varmempia tietoja tulevasta puolisostansa paitsi mitä tämä itse kertoi. Sattuivat kuitenkin olemaan kunnon ihmisiä, niin että heidän avioliittonsa tuli onnelliseksi.
Samantapaisia esimerkkejä voisi kertoa useita. Mainitsen lisäksi yhden. Kotiseudullani Perniössä löytyi äskeisin talo, jonka sai perinnöksi talon vanhin tytär. Eräästä Uudenmaan läänin suomalaisesta pitäjästä tuli kosija, jota ei kukaan koko seudulla tuntenut. Tytön vanhemmat eivät edes koittaneetkaan miehestä tietoja hankkia, vaan suostuivat pitemmittä mutkitta antamaan hänelle tyttärensä. Nvt on mainittu mies isäntä talossa. Vasta vuoden paikoilla naimisen jälkeen käytiin uuden isännän kotiseutuja katsomassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti