maanantai 18. elokuuta 2025

Unioninkadun alle jäänyt plantaasi

Bengt Wessman (s. ~1730) oli yksi Helsingin suhteellisen varhaisista puutarhamestareista. Hän oli todennäköisesti kotoisin Ruotsista, sillä vaimonsa Elisabet Ungroth (Roth, Ängroth) oli hautauskirjauksensa mukaan syntynyt lähellä Uppsalaa. He asuivat Helsingissä viimeistään kesällä 1764, jolloin poikansa Johan Friedric syntyi (RK I Aa:4, 1785-1794, 180).

Johan Friedric oli 25-vuotias ja itsekin puutarhamestari, kun isän perunkirjoitus tehtiin keväällä 1790. Siihen kirjattiin vuokrattu puutarhatontti taloineen kaupungin ja Hämeentullin välissä (Åkerman 820). 

Kiitos vuoden 1784 peltoluettelon selviää, että kyseinen alue kattoi tuolloin vuoden 1776 kartan numerot 6, 7, 8, 9 ja 10 Hämeentien länsipuolella, nykyisin sekä Unioninkadun länsi- että itäpuolella. Jo vuonna 1776 Bengt Wessmanilla oli puutarha Kruununhaassa, mutta kartan seliteosa ei kerro sen tarkempaa paikkaa. Bengt Wessman teki ainakin yhden vuokrasopimuksen 30 vuodeksi (Mpk 8.11.1773 §2). Myöhemmin hän neuvotteli siihen pidennyksen ja oikeuden kasvihuoneen rakentamiseen (Mpk 2.10.1786 §4).

Isänsä kuoleman jälkeen, 14.10.1790, Johan Fredric Wessman vei Helsingissä vihille neidon Sophia Fredrica Granberg . Hän viljeli äitinsä kanssa perheen mukaan nimettyä viljelysaluetta, mutta heidän ja muiden perillisten välisiä sopimuksia jouduttiin setvimään maistraatin edessä ainakin vuonna 1799 (Mpk 24.4.1799 §11; Mpk 23.11.1799 §1). Erimielisyyksiin viittaa sekin, että Johan Fredrik muutti perheineen kesällä 1804 Hämeenlinnaan ja sieltä Turkuun marraskuussa 1805. Kesällä 1806 he palasivat Helsinkiin, jossa Johan Fredrik kuoli 24.12.1808 (RK 1806-1819, 299). Perukirjansa jäi ilmeisesti keskellä sotaa tekemättä.

Puoli vuotta myöhemmin sisarensa mies esiintyi maistraatissa vuokraoikeuden haltijana (Mpk 5.7.1809 §2). Joku rouva Wessman vuokrasi perheen viljelysmaat 18.9.1809 edelleen puutarhurille Carl Eric Sellberg, jonka kuollessa 11.6.1812 vuokraoikeus nähtiin arvottomana (HKA 63). Kuitenkin vuokraoikeuksia setvittiin jo edellisenä vuonna (Mpk 4.2.1811 §4). 

Yksityiskohtien setviminen vaatisi enemmän vaivaa kuin blogiteksti ansaitsee. Jotenkin vuokraoikeus päätyi puutarhamestari Johan Fredrik Wessmanille, joka oli edellä mainitun saman nimisen miehen esikoispoika. Hän oli vuonna 1811 puutarhaopissa Lempäälässä ja avioitui siellä 17.11.1814 Elisabet Åhlin kanssa. Avioliitto päättyi avioeroon toukokuussa 1822, perusteena vaimon tekemä aviorikos. Johan Fredrik solmi uuden avioliiton Snappertunan pappilassa 1.1.1834 Johanna Carolina Levanin kanssa.

FAT 30.4.1831
Johan Fredrikin määräaikainen vuokraoikeus oli päättymässä vuonna 1827 ja kaupunki ilmoitti vuokraoikeuden huutokaupasta, mutta huutokauppaa ei pidetty (FAT 13.1.1827; Mpk 15.1.1827). Uusi ilmoitus  julkaistiin kolme kuukautta myöhemmin (FAT 21.04.1827). Huutokauppapäivänä Johan Fredrik jätti maistraatille kirjelmän, joka valitettavasti ei ole pöytäkirjan liitteenä. Hän ei voittanut huutokauppaa. (Mpk 25.4.1827 §5 & §8). Mutta jatkoi jossain viljelyä, sillä myi kahta sataa omenapuuta keväällä 1831 (FAT 30.4.1831). Suurin osa oli syksyllä edelleen myymättä (FAT 03.10.1831). Kesällä 1832 hän myi Kruununhaassa pinaattia ja persiljaa (FAT 18.6.1832; FAT 10.8.1832)

KA. Kaupunkikartat
Helsinki Ic* 119
Puita myytiin, kun Wessmanin plantaasin viljelyn aika oli jo loppumassa. Kun Hämeenkatu (eli Unioninkatu) 1830-luvun alussa oikaistiin linjaus kulki viljelysten läpi. Tietyön yhteydessä kadun länsipuolella sijainneet rakennukset siirrettiin pois. 

Tässä vaiheessa puutarhurimestari Bengt Wessmanin jälkeläiset heräsivät valvomaan omistusoikeuksiaan. Rakennusryhmässä oli ollut yhden katon alla sali, kamari ja keittiö sekä eteistupa, kaksi puotia eli varastorakennusta, renkikamari, talli ja navetta, jotka olivat kuuluneet Bengt Wessmanille ja tämän vaimolle Elisabeth Ungrothille. 

Heidän perintönsä osituksessa rakennukset olivat päätyneet vävylleen, kultaseppä Anders Winbergille, joka oli myynyt rakennukset 31.12.1810 jommalle kummalle puutarhurimestari Erik Edbomeista. Nyt - kaksikymmentä vuotta myöhemmin - muut perilliset kuitenkin väittivät, ettei Winbergillä ollut oikeutta myyntiin. Asian käsittely alkoi syyskuussa 1831 Helsingin raastuvanoikeudessa ja ilmeisesti samassa asiassa annettiin päätös Turun hovioikeudessa kesällä 1837 (FAT 31.3.1831; ÅU 10.6.1837). Perheen asioita käsittelevissä oikeuspöytäkirjoissa riittäisi siis tutkittavaa.

FAT 1.7.1837
Johan Fredrik Wessmanin vaimon kuollessa kesällä 1837 pariskunta omisti Liisankadun ja Oikotien välissä tontin (Pukki 7) ja kaksikerroksisen kivitalon, jolle oli ostettu edellisenä vuonna palovakuutus (HKA 1536; FAT 29.10.1836). Rakennuspiirustuksen mukaan talon toinen kerros oli puusta. Talo ja tontti huutokaupattiin kahdesti 1847 (HT 19.5.1847, 11.8.1847).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti