Otsikolla Kun valtiollinen elämä heräsi maassamme. Syyskuun 15 p. v. 1863 maaseudulla Hämetär esitti 16.9.1913 tämän koosteen vanhoista sanomalehdistä poimituista uutisista.
Alotamme Turusta.
"Sellaista iltapäivää, kuin syyskuun 15 p:nä 1863, ei vanha Turku luultavasti miesmuistiin ole elänyt. Päivän tai oikeammin sanoen illan loistokohta oli aivan tuomiokirkonvallin juurella poltettu ilotulitus. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin loppukuvaelma, joka esitti Suomen leijonaa keskikilvessä ja vuosilukua 1809 vasemmalla ja 1862 oikealla puolen, yläkirjoituksena "Maamme" ja alla "Syyskuun 15 päivänä". Kulmissa oli säätyjen vertauskuvat. Kaikkea koristi kirkkaasti loistava A. II. värillisillä lyhdyillä koristellussa Pinellassa saatiin ihailla tränsparangia, Suomen vaakunakilpeä, jonka yllä liehui lippu, jossa olivat sanat: "Syyskuun 15 päivä 1863". Sillat, julkiset rakennukset samoinkuin yksityisten asumuksetkin oli kirkkaasti valaistu. Osa entistä Tryggin kivitaloa oli erikoisen kauniin näköinen syystä, että kymmenen sen ikkunoista, jotka muuten oli peitetty, oli varustettu erivärisillä kirjaimilla, jotka yhseensä muodostivat sanan "valtiopäivät“. Yleisön iloinen mieliala osotti suuressa määrin, mitä tulevilta valtiopäiviltä odotettiin.
Hämeenlinnassa oli kouluilla lupaa ja illalla kerääntyi suurempi joukko kaupunkilaisia, sekä miehiä että naisia, Seurahuoneelle, missä lääninsihteeri Wahlberg ehdotti maljan, joka tyhjennettiin raikuvien hurraahuutojen kaikuessa, minkäjälkeen Hämeenlinnan tarkkampujapataljoonan soittokunta esitti Maamme-laulun.
Loviisassa oli syysk. 15 p. 1863 samoinkuin koko maassa ilon päivä ja ilmeni se monella tavoin. Klo 8 aamulla ammuttiin monista satamassa olevista aluksista keisarilliset kunnialaukaukset. Tätä kesti kolme neljännestuntia. Kaupungin uuden raatihuoneen katolla liehui punainen lippu, johon oli kirjailtu sana: "Suomi". Illalla hämärän tullen sytytettiin kynttilät kaikissa ikkunoissa ja suunnaton ihmisjoukko alkoi kokoontua kaduille. Keskelle puistoa vastapäätä ravintolaa oli järjestetty kukista ja havuista muodosteltu A, joka oli valaistu lyhdyillä. Puiston viereiseltä niityltä laskettiin ilmoille raketteja sekä pienehkö ilmapallo, joka lähti ympäristölle viemään juhlaan kutsua. Kaupungin herrat olivat nimittäin tilanneet olutta miehille tarjoiltavaksi ja naiset keittäneet kahvia naisille ja lapsille tarjoiltavaksi. Lukuisa väkijoukko osotti hurraahuudoin iloista mielialaansa ja käsityöläisyhdistyksen laulajat esittivät laulunumeroita illan kuluessa puistossa olevalta mäeltä.
Vaasassa ilmoitettiin juhlapäivä alkaneeksi jo klo 7 aamulla, jolloin kaupungin vanhoilla tykeillä ammuttiin 101 laukausta. Myymälät sulettiin klo 10 ja yleisö kokoontui kirkkoon klo 11, jossa jumalanpalvelus alotettiin laulamalla virsi 84. Esitelmän piti kymnaasinopettaja Kihlman, joka esitettyään ensin lyhyen katsauksen Suomen kohtaloihin ja kehitykseen huomautti valtiopäiväin tärkeydestä ja merkityksestä ja mitä tuloksia toiminnasta voisi odottaa, samalla kehottaen jokaista horjumatta luottamaan oikeuden voittoon. Kun senjälkeen muuan tilapäinen kuoro oli esittänyt erään laulun, lopetettiin toimitus laulamalla virsi. Hra Holmbergin asunnossa antoi kaupungin porvaristo päivälliset 80 hengelle. Näille esitti pormesta K. Svanljung suomeksi H. M. Keisarin, Suomen Suuriruhtinaan maljan. Tämänjälkeen esitti hra S. suomeksi myöskin säätyjen maljan. Illalla oli tanssiaiset hra Kjellmanin huoneustossa ja otti niihin osaa yli 300 henkeä. Täällä esitti rehtori Hallsten maljan säädyille. Henkikirjoittaja Brander esitti kappaleita tilaisuutta varten laaditusta esitelmästä. Juhlatunnelma vallitsi muuten koko kaupungissa, vaikkakin koko päivän satoi kuin saavista kaataen.
Kuopiossa vietettiin valtiopäiväin avajaisia syysk. 15 pnä kansallisjuhlana ja suurimmilla juhlallisuuksilla kuin mitään juhlaa koskaan oli vietetty paikkakunnalla. Suuret juhlapäivälliset oli järjestetty Seurahuoneelle, missä sali oli koristettu m. m. Suonen vaakunalla. Sen ylle oli kirjoitettu: "Syyskuun 15 päivä 1863“. Vaakunan vasemmalla oli vuosiluku "1616", Helsingissä silloin pidettyjen ensimäisten Suomen valtiopäiväin muistoksi. Kuvernööri Antell teki puheessaan selkoa päivän merkityksestä ja esitti ruotsiksi maljan Hänen Majesteetilleen. Rehtori Nylander esitti suomeksi maljan Suomen säädyille. Vielä esittivät maljoja: lehtori Lampen ruotsiksi säädyille, pormestari Westzynthius senaatille, kymnaasinapulainen Rudbeck esi-isillemme, kirkkoherra Beyrath (suomeksi ja latinaksi) yksimielisyydelle sekä puhe- ja painovapaudelle, lehtori Helander suomeksi ruotsalaisille, koulunjohtaja Manninen suomalaisten harrastuksille sekä lopuksi tri Nylander senaattori Snellmanille, sille suomalaiselle miehelle, joka sanansa avulla suuresti oli vaikuttanut Suomen kansan kehityksen hyväksi, ja professori Schaumanille, miehelle, joka 1856 vuoden kruunausjuhlallisuuksissa oli uskaltanut ilmaista maan toivomuksen saada valtiopäivät. — Illalla oli kaupunki loistavasti juhlavalaistu.
Tampereella kerääntyi illalla suuri joukko yleisöä Seurahuoneelle, jonka sali oli yltympäri koristeltu kukkaköynnöksillä ja jonka yhdellä seinällä oli kukin kirjailtu sana "valtiopäivä". Maan Suuriruhtinaalle esitettiin malja, laulettiin "Eläköön armias", toinen malja esitettiin säädyille ja isänmaan onnelle sekä lopuksi laulettiin "Maamme". Mieliala oli erittäin iloinen.
Valtiopäiväin kokoontumista vietettiin Porvoossa loistavalla ilotulituksella. Niinhyvin köyhä kuin rikaskin tunsi päivän ilon päiväksi.
Myöskin Jyväskylässä vietettiin päivän merkitystä juhlallisesti kaupungin seminaarilla. Salin peräseinä oli koristeltu n. s. Suomen lipulla, — keltainen risti punaisella pohjalla. Juhla alettiin laululla, minkäjälkeen ylitarkastaja Cygnaeus piti ruotsiksi esitelmän siitä, miten Suomen kansa vähitellen oli päässyt silloiselle valtiolliselle tasolleen.
Raumallakin vietettiiin valtiopäiväin avajaisia suurilla juhlallisuuksilla. Illalla pimeän tullen valaisivat kaupunkilaiset vapaaehtoisesti talojaan. Olivatpa syrjäkadutkin juhlavalaistuksessa. Pitkät neljän hevosen vetävät kärryt, tuorreisiin kuusenoksiin peitettyinä, kulkivat pitkin kaupungin katuja. Kun vaunut olivat saapuneet torille raatihuoneen eteen, kuului väkijoukosta ääni: "Terve tultua valtiopäivät, suloiset Suomenmaalle", minkä jälkeen vaunuissa olleet laulajat virittivät vastaukseksi "Maamme"-laulun ja "Mun muistuu mieleheni nyt".
Raahessa vietettiin päivää juhlavalaistuksella, merellä poltetuilla kokoilla, jotapaitsi pitkäsilta oli valaistu värillisillä lyhdyillä. Myöhemmin illalla kokoonnuttiin kievaritaloon, missä Suomen maljan esitti tri Ehrström. v. t. pormestari Chydenius esitti senjälkeen maljan Suomen perustuslailliselle hallitukselle.
Porissa vietettiin valtiopäiväin avajaisia syysk. 18 p. Kokemäenjoki loisti illalla kuin kuningatar loistossaan, sillä ei ainoastaan ponttoonisilta, vaan myöskin joessa olevat höyrylaivat Salama ja Jostar olivat koristetut lukemattomin erivärisin lyhdyin, joiden valot kajastivat tyynestä vedestä. Kaikkialla oli liikettä ja eloa varsinkin rantakadulla ja sillalla.
Viipurissa vietettiin päivää niinikään myös syysk. 18 p. jolloin valtiopäiväin toiminta varsinaisesti alkoi, suuremmoisella juhlalla raatihuoneella, johon oli saapunut yleisöä kaikista yhteiskuntaluokista, joten juhla saikin tavallista vilkkaamman luonteen. Suuriruhtinaan kaupungissa käynnin johdosta syysk. 13 p:ksi rakennettu kunniaportti ja koristukset jätettiin paikoilleen seuraavalla viikolla pidettyjen markkinain yli, joten kaukaisilta seuduilta saapuneet maalaisetkin olivat tilaisuudessa niitä ihailemaan.
Myöskin eri tahoilla maaseudulla vietettiin päivää varta vasten järjestetyin juhlallisuuksin. Tuomari Forsströmin toimesta pidettiin Kiteellä juhla sikäläisessä kestikievarissa ja oli tilaisuudessa saapuvilla noin 50 henkeä, sekä herroja että talonpoikia. Tohmajärvellä viettivät herrasmiehet valtiopäiväin avajaisia Jouhkolassa syysk. 15 pnä ja talonpojat seuraavana päivänä nimismies Toljanderin asunnossa. Eräässä toisessakin kylässä vietettiin juhlaa. Sanalla sanoen sekä kaupungeissa että maalla juhlittiin valtiopäiväin avajaisten johdosta iloisin mielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti