Vuonna 1861 rahakeräys Porthanin patsasta varten oli (jälleen) käynnissä. Keräyksen vauhdittamiseksi Suomalainen Kirjallisuuden seura oli "kääntynyt Suomen kaupunkien pormestarein kautta kaupunkia kehoittamaan viettämään Porthanin syntymäpäivää, 9 p. marraskuussa, joilla kuilla huvituksilla ja näin kokoamaan täyttöä tähän vielä puuttuvaan summaan.[1] Vielä ei eletty kansanjuhlien aikaa ja yhtäaikainen sekä valtakunnallinen aktiviteetti kansalaistoimintana oli uusi asia.
Kaupungien ulkopuolellakin kutsuun vastattiin ainakin Iissä.
Marraskuun 9 päivää, Porthaanin syntymäpäivää, vietettiin täälläkin juhlallisesti, jota varten edeltäkäsin kulkivat nimilistat. Ehkä keli oli huono, keräysi kuitenkin paljo osakkaita, joita oli pitkil täkin matkoilta tullut. Juhlasalin perä oli kaunistettu läpikuultavalla laitoksella, jossa kullalta paistavan lyyrän sisällä oli Porthanin nimi punaisilla puustaveilla hopio-jännetten päällä. Lyyrän alla oli Porthanin kuva kannistettuna luonnollisella laakeri-seppeleellä, jonka ympärillä oli kaksi viheriäistä laakeri-oksaa. Laitoksen päällä loisti sininen taivas tähtineen. Molemmin puolin laitosta oli kuusia, jotka yhteensä sitä varten laitetun ja vaatteella peitetyn jalan kanssa olivat puhuma-istuimena.
— Vierasten tultua alettiin juhlallisuus puheella: "Ansaitseeko lempeämme oma Suomenmaamme?" — Sitte nousi istuimelle puhuja, joka lyhyesti kertoi Porthanin vaikuttavaa elämää ja tointa ja puhe lopetettiin maljan esittelemisellä sen suuren mies vainaan muistoksi, ja se tyhjettiin hurraten. Kohta senperästä piti eräs vanha puhuja lyhyen ylistys-puheen Porthanista. Sitte nousi yksi suomalainen maanomistaja istuimelle ja esitteli maljan isänmaamme kunniaksi. Sen perästä laulettiin suomeksi: Maamme.
Tällä välillä oli tanssit ja leikit huvituksina, eikä tämä iloinen seura eronnut ennen kuin puolen yön jälkeen, jokaisen tytyväisenä ollen illan viettämisestä. Mielten ja tarkoitusten puolesta oli tämä illan vietto kokonaan erilainen tavallisista kokouksista, se nähtiin käytöllisestikkin niistä runsaista apuvaroista, joita tässä jätettiin. Ehkä tulo-raha oli esitelty 50 kop. herroilta ja 25 kop. rouvasväeltä, joista keräysi 15 ruplaa, oli isänmaanlempi kuitenkin niin suuri, että ainoastaan muutamat pysähtyivät tähän maksoon, vaan usiammat antoivat niin runsaasti, että rahoja kokousi yleensä 41 ruplaa, joka on paljo kyllä maanpaikalle, jossa ei ole paljo seuraa, varsinkin kun jo ennenkin on täällä koottu samaan tarkoitukseen.
— Viimeksi kiitti yksi osakkaista suomeksi talonisäntää huoneesta ja juhlallisuuden toimittamisesta, sillä tämä kaikki pidettiin erityisen miehen kostannuksella, sillä vaikea olisi muutoin ollut muistojuhlaa saada toimeen, kun sen laittajat asuivat hajallaan pitäjäässä. — Näin vietettiin tämä juhla, joka kaiketikkin kauvan tulee elämään sen viettäjäin muistossa, samassa kuin se suosittaa tuntoa, että he voimainsa jälkeen ovat olleet avullisina siihen yhteiseen tarkoitukseen.[2]
Tampereella vietettiin 9:s p. Marraskuuta, samatekkuin epäilemättä useimmissa maamme kaupungeissa, juhlallisesti. Kello 7 ehtoolla kokoontui suuri joukko kaupungin asukkaita ja vielä muutamia maalaisiakin seurahuoneesen, jossa pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi muistopuhe Porthanista, luettiin ja laulettiin isänmaisia runoja, tehtiin soitantoa j. n. e. Seurahuoneen sali oli yli ympäri kaunistettu viherillä kuusilla, ja puheistuimen ylitse hohti Porthanin nimi Suomen vaakunan alla. Rahaa aiottua muistopatsasta varten sanotaan kootuksi vähintäkin 150 ruplaa hop.[3]
Suuresti petyimme molemmat, kun luulimme suomalaisuuden asiaa tässä tilaisuudessa ajettavan omalla kielellä. Alusta näytti kyllä kaikki suotuisalle, paitsi että huoneen perältä pilkotti ruotsalainen vuosiluku. Mahdotoin väen paljous kaikista säädyistä näytti sulaavan yhteen yhdeksi kansaksi, ja keskinäistä puhetta kuuli sekä suomen- että ruotsinkielellä. Seurahuone oli somaksi kaunistettu ja muistutti tavallansa päivän merkitystä. Viheriäisen metsän ylipuolella seisoi Suomen vaakuna ja metsän edessä pylvään päällä Porthanin rintakuva. Juhia aljettiin ihanilla soiton sävelillä ja joukko lukiolaisia lauloi sitte suomalaisen kansalaulun "tuoll' on mun kultani". Nämät kaikki viittasivat että suomalaisuus piti saaman nauttia oikeuttansa. Mutta puhe Porthanin ansiosta, joka nyt seurasi, oli — ruotsinkielinen. Jo entisestä kiitetty puhuja toht. Lindström edestoi siinä kyllä ylevältä puolelta Suomen kansan ja kielen oikeudet, kuvaten miten ne kansat, joitten kieli on sorrettu, vaipuvat syvimpään synkeyteen. Minusta oli puhe kuitenkin ikäänkuin hautaluku suomalaisuudelle. Oudon kielen vuoksi en millään tavalla voinut pitää sitä tarkoitukseensa vastaavana, vaikka se muuten olikin aivan hyvä. Moni kyllä sanonee, että olisi vääryyttä puhua suomea niille, jotka eivät sitä ymmärrä. Mutta siihen vastaan, että ruotsia ymmärtämättömäin luku juhlallisuudessa varmaan oli suurempi kuin suomea osaamattomain. Sillä tunnethan jo entiseltä Hämeenlinnan porvariston ruotsintaidon. Erittäin korville suloinen oli puheen jälkeen seuraava laulu, jossa joukko vallasnaisiakin otti osaa. Laulu tunki sitä enemmän sydämeen, koska se nuotiltaan oli suomalaisillekin tuttu: "oi kallis maamme." [4]
Helsingissä vietettiin Porthanin juhla yli-opiston juhlasalissa, joka oli niin täpötäynnä väkeä, että monen täytyi kääntää porstuassa takaisin. Kansselineuvos Rein piti ruotsinkielellä puheen Porthanin ansiosta ja merkillisyydestä sekä yleensä että erittäinkin suomalaisuuden kannalta katsottuna. Laulun ja soiton säveleet kaikkuivat väkevästi illan koroitukseksi. Muun ohessa laulettiin kaksi Porthanin kunniaksi sepitettyä laulua, toinen ruotsinkielinen prov F. Cygnaeuksen tekemä, toinen suomenkielinen maist. J. Krohnin tekemä. Porthanille nostettavan muistopatsaan hyväksi jäi tilaisuudesta säästöä 341 rupl. 15 kop. Ilman sitä on pääkaupungissa nimilistoilla samaan tarkoitukseen koottu markansuuria lahjoja, mutta kuinka paljon tällä tavalla on varoja karttunut, ei ole vielä sanomalehdissä ilmoitettu.
Turussa oli 700 henkeä kokoontunut seurahuoneesen, joka oli somaksi tilaisuuteen kaunistettu. Soitto-yhdistys huvitteli saapuville-tulleita useammilla soitantonumeroilla, laulu-yhdistykset ja lukiolaiset lauloivat ruotsalaisia ja suomalaisiakin lauluja, h:ra J. A. von Essen kuvasi ruotsinkielisessä puheessa Porthanin elämän, vaikutuksen ja merkillisyyden Suomen kansalle, ja kreivi K. Mannerheim luki Porthanista vuonna 1839 sepitetyn ruotsalaisen runon L. Stenbäckiltä Juhlallisuuden kautta kerääntyi 323 rupl. 48 kop. [...]
Porvoossa vietettiin Porthanin juhla lukion juhlasalissa, joka oli mukavasti koristettu. Toht. Nordström esitteli ruotsinkielellä Porthanin elämän ja vaikutuksen merkitystä Suomen kansalle, sekä luki tilaisuuteen kirjoitetun ruotsalaisen runon. Tämän ohessa vaihetteli laulua ja soittoa. Rahaa karttui noin 60:en rupl. paikoilla. [...]
Lovisassa annettiin Porthanin syntymäpäivänä kauppaneuvos Sucksdorffin salissa seuranäytelmä, joka vapa-ehtoisten lahjain kanssa tuotti 87 rupl. säästöä.
Viipurissa oli, laulu- ja soittokunnan jäseniä lukematta, vähän viidettä sataa henkeä kaikista säädyistä koossa seurahuoneessa Porthanin muistoa viettämässä. Suomalaisia ja ruotsalaisia lauluja laulettiin satalukuisessa lauluparvessa ja soitantoa teki tavallista suurempi soittojoukko. Rehtori Ahrenberg esitteli ruotsinkielellä Porthanin jaloa vaikutusta kansamme kaikiin omituisiin rientoihin, mainiten samalla myöskin muutamia toisia Suomen muistettavia miehiä. Loppupuoli iltaa kulutettiin tanssi-iloilla. Laulut ja soitantonumerot annetaan toistamiseen teaterihuoneessa halvemmalla pääsymaksolla.
Kuopiossa olivat tulleet yhteen noin 200 henkeä, niitten joukossa paitsi kaupunkilaisia muutamia vallassäätyisiä maaseuduilta. Tuomioprovasti Borg piti puheen (ruotsin- vai suomenkielelläkö?) Porthanin arvosta sekä entiselle yli-opistolle Turun kaupungissa että koko Suomen maalle ja sen nykyiselle kansalle Tähän oli liitettynä laulua ja soittoa, jonka ohessa nuoriso huvitteli hypyllä. Säästö nousi 117:een rupl. 50:een kop.
Oukussa vietettiin tämän juhlallisen päivän iltä soitannolla ja laululla sekä elävän kuvataulun esittämällä. Kansaa oli koossa 324 henkeä ja rahaa kerääntyi 132 rupl. 50 kop.
Vaasassa oli Porthanin muistoksi toimitettu soitantoa ja laulua, yli-alkeiskoulun rehtori Hallstén esitteli ruotsalaisessa puheessa Suomen sivistyshistorian vaiheet ja henkikirjoittaja Brander luki Runebergin: "Döbeln vid Juutas". Tässä yli-alkeiskoulun huoneissa vietetyssä juhlallisuudessa oli väkeä 250:en hengen paikoilla ja säästöä jäi siitä 105 rupl. Seuraavana päivänä pidettiin Porthanin muistopatsaan hyväksi tanssihuvit ja hoijakkaajo. [...]
Pohjan Joensuussa pidettiin puhe Porthanin väsymättömästä vaikutuksesta ja isänmaan rakkaudesta sekä huviteltiin soitannolla, laululla, hypyllä ja eläväin tauluin katselemisella. Kansaa oli juhlassa kaupungin väestön suhteen koolta.
Porissa selitti koulunopettaja Stenhagen puheessa juhlan tarkoituksen, pari soittonumeroa soitettiin ja loppupuoli iltaa vietettiin hypyllä. Sali oli kauniiksi koristettu ja väkeä koossa enemmän kuin yhteisissä tiloissa tuskin milloinkaan. Ilman sitä on samaan tarkoitukseen pidetty lastentanssit ja rahoja koottu tavallisuuden jälkeen valmistetuilla Martinpäivän päivällisillä. Kaikkiastaan on koottu 300:an rupl. vaalo.
Uudessa Kaupungissa mainitaan kaupunkilaisia samana iltana kuin Porthanin juhlaa maamme kaikissa äärissä vietettiin olleen yhdessä muutaman yksityisen nimipäivää viettämässä. Pormestari oli esiintuonut nimilistan ja kehoittanut läsnä-olevia kirjoittamaan apuja Porthanin muistopatsaasen, koska muka muutkin kaupungit ovat siihen varoja koonneet. Keskustelu oli syntynyt, eikö olisi parempi panna yhteen rahaa kaupungin kirkonrakennukseen. Keskustelun päätös oli, että kirjoitettiin nimilistalle noin 20:en taikka 30:en rupl. paikoilla.
Jyväskylässä olivat sekä virkamiehet ja porvarit että talonpoikiakin osallisia Porthanin muistojuhlassa. Puheita pidettiin suomenkielellä ja juhlan koroitukseksi lauletut laulutkin olivat suomalaisia. 70 rupl. koottiin muistopatsaan hyväksi.
Fiskarsin pruukissa Pohjan pitäjässä vietettiin Porthanin juhla puheella ja lauluilla. Kaikenmoisia naisten ompeluksia sekä muitakin lahjoitettuja kaluja myytiin huutokaupassa ja muuten. 200 rupl. koottiin.
Iisalmessa on 9:nä p:nä marraskuuta ristiäisissä Porthanin kuuvapatsaskassaan kerätty 14 rupl. 50 kop.
Parikkalassakin on Porthanin juhla vietetty ja vähempi rahasumma koottu. [5]
Lähteet:
[1] Oulun Wiikko-Sanomia 02.11.1861 no 44
[2] Tapio 23.11.1861 no 47
[3] Hämäläinen 22.11.1861 no 47
[4] Hämäläinen 15.11.1861 no 46
[5] Hämäläinen 29.11.1861 no 48
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti