Viime viikolla Youtube heitti eteeni virolaisen tekijän videon Where did the Finno-Ugric people come from?, jossa yhdeksässä minuutissa kiidetään tuhansien vuosien historia suhteellisen vakuuttavasti. Siis jos katsojalla on yhtä heikot lähtötiedot kuin minulla. Viitattiin tuoreeseen tutkimukseen, joka oli tarjonnut uusia ratkaisuja. Aloitettiin täysin vieraista kulttuureista, mutta esineet näyttivät tutuilta. Narratiivi kulki, eikä luotu mahtavaa menneisyyttä hälyyttävällä tavalla.
Minulla ei ollut videon tekijästä aiempaa havaintoa eikä kanavansa sisältö tai kuvaustekstit luoneet kuvaa asiantuntevasta harrastajasta tai akateemisesta taustasta. Joten kaipasin jonkun tuntemani ja asiaa ymmärtävän lausunnon. Häiritsin Jaakko Häkkistä, joka ystävällisesti ja lyhyin perusteluin teilasi videon esityksen. Koska luotan Häkkisen osaamiseen, video muuttui silmissäni epäluotettavaksi.
Häkkinen myös totesi jättäneensä videoon kriittisen kommentin, joka oli jo tullut poistetuksi. Olin itsekin alkuperäisessä kontaktissa nähnyt pari kriittistä kommenttia, mutta tätä kirjoittaessani kaikki päälimmäiset kommentit ovat kehuvia. Kritiikin ohittaminen on pseudotieteen merkki, vaikka en siis tunnistanut videossa selvää agendaa.
Olisin siis voinut mennä halpaan, jos virolaisen kanava olisi tehnyt asiantuntevamman vaikutuksen. Toisaalta luotin Häkkisen lausuntoon, vaikka käsitykseni osaamisestaan perustuu verkkopresenssiinsä sekä siihen, että olemme olleet joissain keskusteluissa samaa mieltä...
Teema tuli uudelleen mieleen eilen, kun kuuntelin Jackson Crawfordin YouTube-kanavalta videon Germanic Loanwords in Finnic Languages (with Dr. Johan Schalin). Kun vuosia sitten löysin Crawfordin, tarkistin hänen kredibiliteettinsä suomalaiselta saagatutkijalta Sirpa Aallolta. Schalin puolestaan on jälleen verkosta "tuttu" ja onnistunut vakuuttamaan asiantuntemuksestaan, vaikka ymmärrän kielten kehityksen tutkimuksesta hyvin vähän.
Heikolla pohjallakin sain yli tunnin videosta kuitenkin kiinni epävarmuudet, joita virolaisessa lyhärissä ei ollut ollenkaan. Eikä siinä selitetty, miten asioita mukamas tiedettiin, vaan kerrottiin vaan. Jälkikäteen hävettää, että tuli ajateltua, että sisällössä voisi olla oikeaa asiaa.
Eli vakuuttamiseeni tarvitaan luotu mielikuva asiantuntevuudesta ja tiedon muodostuksen paljastava esitys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti