Vasabladet toivotti 24.4.1869 polkupyörät tervetulleiksi Vaasaan. Kauaa ei tarvinnutkaan odottaa, sillä sama lehti kertoi 8.5.1869 kaupungissa tehtyä kolmipyöräistä polkupyörää oli esitelty, mutta rakennevirheen takia se ei lähtenyt toimimaan. Mielenkiintoista on, että jo tässä vaiheessa polkupyörällä oli Vaasan ympäristössä suomenkielinen nimi: hullu hevonen.
Hufvudstadsbladetin 12.5.1869 julkaiseman kirjeen mukaan tämän Vaasan ensimmäisen polkupyörän oli tehnyt kupariseppä Severin Kellroos tilaustyönä hovioikeuden vahtimestari Pihlgrenille. Vapunpäivän epäonnistuneen esityksen jälkeen laitos saatiin liikkeelle talon sisällä, mutta se ei soveltunut Vaasan kaduille.
Severin oli syntynyt 16.12.1821 Längelmäellä Levälahden Einolan Vanhatalon isäntäparin pojaksi. Jo 1834 eli 13-vuotiaana hän muutti Tampereelle kupariseppä Peter Gustaf Westerlundin (s. 1817 Pedersöre) oppipojaksi. Muuttoa ehkä helpotti se, että vuotta aiemmin Tampereelle oli lähtenyt isoveli Michel (s. 20.9.1814). (RK Längelmäki 1827-39, 79 & 348; RK Tampere 1832-38, 253; 1839-45, 267)
Vuonna 1841 Severin muutti kisälliksi Poriin, jossa hänet tunnettiin sukunimellä Kellroos. Tampereella nimeä käytti kauppias Gustaf Robert Kellros (s. 12.12.1813 Ruovesi), johon Severinillä ei ole ilmeistä yhteyttä. Ehkä nimi vain kuulosti komealta.
Oleskelu Porissa ei ollut pitkä ja lähtiessään Severin ilmoitti siirtyvänsä Helsinkiin. (RK Pori 1836-1842, N:o 332). Helsingin sijaan Severin Kellroos toimitti kuitenkin Porista saadun todistuksen vuonna 1843 Vaasaan.
Vaasassa Severin Kellroos meni 21.12.1849 naimisiin 17 vuotta itseään vanhemman Johanna Fredrica Hallstenin (s. 27.10.1804 Vaasa) kanssa. Ennen avioliittoa Johanna Fredrica Hallsten oli asunut veljenpoikansa Alexander Gustaf Julius Hallstenin taloudessa kahden isosiskonsa kanssa. (RK Vaasa 1841-49, 404; 1850-56, 60 & 77). Sekä veljenpojan isä että Johanna Fredrica Hallstenin isä Johan Hallsten olivat olleet Vaasassa kupariseppiä, mutta suvussa ei ollut alalle jatkajaa, mikä selitttää avioliittoa.
Severin Kellroos kuoli 80-vuotiaana 25.5.1900. Muistosanojen mukaan hän
oli vielä niitä vanhan kansan miehiä, jotka meluamatta työskentelivät kaikessa hiljaisuudessa. vainajan kykyä käytettiin kuitenkin varhemmin kunnallisissakin toimissa, niinpä oli hän niiden kaupungin rakennuskomitean jäsen v. 1856, ja myöskin aikoinaan valtuuston ja rahatoimikamarin jäsenenä. (Pohjalainen 26.5.1900)
Polkupyörää ei missään mainittu.
Tästä tuli mieleen, että törmäsin vähän aikaa sitten Helsingissä polkupyöräilyä koskeviin määräyksiin ajalta hieman ennen itsenäisyyttä. Tiukkaa tekstiä on, vaikka periaatteessa pyöriin oli tuolloin ollut jo hyvän aikaa tutustua. Mm.
VastaaPoista"1 §.
Polkupyörällä ei saa poliisikamarin luvatta ajaa muualla
kuin sellaisella paikalla, joka on luovutettu ajoon tahi ratsas-
tukseen käytettäväksi, paitsi kaupungin esplanaadeissa ja puisti-
koissa, missä se on sallittu klo 4:stä klo 9:än aamulla, ja kau-
pungin puistoissa klo 4:stä aamulla klo 1O:eo a. p.; kuitenkin
sallittakoon kymmentä vuotta nuorempain lasten siellä käyttää
polkupyörää muinakin aikoina, kun se voi haitatta käydä päinsä,
mutta on ajo poliisin käskystä paikalla lopetettava.
2 §.
Katuja ja toreja ei saa käyttää ajoharjoituksiin eikä edes-
takaisin ajoon; ja on niinikään kielletty rinnakkain kuljetta-
masta useampaa kuin kahta polkupyörää. [jne.]
alkup. dokumentin sivu 450 ja siitä eteenpäin https://yksa.disec.fi/Yksa4/download/140238961461700/file/44a8a138-213b-4476-9145-5c37773c2528