Vuonna 2007 julkaisemassani kirjassa Yli-Forsbystä Kyläkoskeksi. Kokemäen Yli-Forsbyn isäntäväki vuoteen 1944 varhaisin laajasti käsitelty esi-isäni on Carl Nikodemus Andersson Herttola/Härkälä/Forsby (1807-1878). Kirjassa on varmasti paljon korjaamisen varaa, mutta edelleen olen ylpeä siitä, että jaksoin Kansallisarkiston vanhan tutkijasalin kovalla penkillä istuen selata läpi useita (vuosikymmenen?) käräjäpöytäkirjoja ja löysin tapahtumia, joita ei muualta olisi selvinnyt.
Jos tekisin samaa tutkimusta nyt, käyttäisin tietenkin vuonna 2020 avattua Tuomiokirjahakua. Sen testaus jäi itseltäni väitöskirjatouhun takia hyvin pienimuotoiseksi, mutta palasi tänä keväänä mieleen. Mitä kaikkea jäi sukutilasta ja esivanhemmista selvittämättä?
Forsby osoittautui helpoksi hakusanaksi. Rajattuna Ala-Satakunnan tuomiokuntaan kaikki tulokset (340+) liittyivät silmäilyn perusteella Kokemäen Forsbyn tilaan. Osa toki siihen puolikkaaseen, jonka omistajat eivät liity sukuuni. Haku "Carl Nikodemus" tuotti samassa tuomiokunnassa 140+ osumaa, jotka kaikki näyttivät koskevan esi-isääni. Kiitokset edellisen polven nimivalinnalle!
Testailuhengessä availin kiinnostavan näköisiä keissejä välilähdille, joita oli pian vino pino. Harmitti suuresti, ettei Kansallisarkisto ollut kopsannut Kansalliskirjaston käyttöliittymästä kahta ominaisuutta: järjestämistä aikajärjestykseen ja tulosten lataamista. No, Kansallisarkistohan ei ole käyttöliittymien kehittäjä ja ennemmin ja myöhemmin nämäkin ovat jossain Astian syövereissä.
Välisivuavailu oli selvästi huono ratkaisu. Koska tulossivu näytti rakenteiselta, elättelin toivoa, että taulukkolaskentaohjelmaan kopsaus tuottaisi suhteellisen siistin keräystavan. Hui-hai, sivun teksti meni yhteen ainoaan soluun. No, konstit on monet, sanoi akka kun kissalla pöytää pyyhki. Tekstinkäsittelyohjelmaan kopioituna osumat olivat sivunvaihdoilla erotettuja, joten kopsasin tulossivut yksi kerrallaan tiedostoon. Sillä eihän tämän ollut tarkoitus olla liian helppoa.
Tein tekstikorvaukset rakenteiden merkitsemiseksi. Sitten kopsasin koko roskan taas taulukkolaskentaohjelmaan, jossa helpotuksekseni nyt jutut tulivat omille riveilleen. Hajotin ne sarakkeisiin ja siivosin manuaalisesti muutaman omalle rivilleen eksyneen tekstinpätkän. Ja dieteellisyyden hengessä dokumentoin toiselle välilehdelle, millä hauilla ja minä päivänä tulokset oli koottu.
Ihme ja kumma, tulosten linkit säilyivät tässä harjoituksessa! Jonka tuloksena minulla on vihdoin näkymä, jossa sivut ovat peräkkäin. Ehkä olen ainoa tutkija, joka tällaista kaipaa?
ihmeen paljon kantoivat karjalasta näitä vanhoja kirjoja suvuista
VastaaPoista