Koska elinaikanani elintarvikekauppojen aukiolot ovat pidentyneet merkittävästi, erehdyin kuvittelemaan, että ne olivat "aina ennen" olleet lyhyitä. No, eivätpä tietenkään, vaan inhimilliset työolot neuvoteltiin näillekin työpaikoille 1800-luvun lopulta alkaen.
Kuopio (Savo 15.1.1888):
Paikkakuntamme kauppaliike ei ole enää erittäin rajuksi tunnettu ollut kauvalta aikaa, ei ainakaan pitkin vuotta. Kumminkin pidetään täällä kanppapuodit auki klo 6:sta aamusilla klo 9:ään illalla eli yhteensä 15 tuntia vuorokaudessa. Tamä pitkä aika käypi varsin rasittavaksi kaupan hoitajille. Jokainen, olkoonpa hän missä tahansa työssä, voipi ymmärtää kuinka tavattoman rasittavaa näin pitkä yhtämittainen työskentely on ilman vähintäkään lepo-aikaa.
Savo-Karjala 30.7.1890:
Monessa muussa kaupungissa, esim. Helsingissä, onkin kauppa-apulaisten työpäivä paljoa lyhyempi kuin meillä. Niinpä suljetaan Helsingissä useat kauppapaikat ainakin kesän aikaan jo k:lo 7 iltasella.
Oulu (Louhi 24.1.1894):
Jos kenelläkään, niin kauppapuodeissa ja muutamissa konttoreissa työskentelevillä on syytä vaatia lyhempää työpäivää. Muutamissa kaupungeissa, joitten joukossa on Oulukin, pidetään kauppapuoteja auki 15—16 jopa 17:kin tuntia vuorokaudessa. Puoti avataan 6—7 aikana aamulla ja suletaan 10 ja 11 aikana illalla.
Ja koko tämä pitkä aika on työaikaa yhtenään, joka tulee sitä pitemmäksi vielä, että ei ole minkäänlaisia ruokatunteja, kuten muilla työmiehillä, vaan saa puotipalvelijä kiireimmän kautta syötyään rientää taas heti toimeensa.
8:nteen kysymykseen "kauppa-apulaisten työpäivän lyhennykestä" piti olla kolmekin alustusta: Helsingin, Viipurin ja Porin edustajain.
Hra Floor [Helsinki] luki ensinnä alustuksensa [...] Nykyään vallitsevista oloista tiesi puhuja kertoa vähemmän miellyttäviä pitrteitä. Pienimmissä kaupunkien ruoka- ja sekatavarakaupoissa ja mailla on kauppapalvelijain työpäivä pitkä, tavallisesti 15-tuntinen. Useimmissa tapauksissa ei työpaikkakaan ole terveydelle edullinen. Puodit ovat kosteisia, ilmanvaihto epäsäännöllinen. Säännöttömyyttä on ruokatuntienkin suhteen. Usein vielä alottavat kauppapalvelijat uransa varhaisella ijällä, 12—13-vuotiaina, joutuen vanhempina kärsimään tästä rasituksesta. Henkiset pyrinnöt jäävät unohduksiin, mieli lamaantuu ja vajouupi yhä edemmän aineellisuuteen. [...]
Hra Härkönen [Viipuri] myönsi alustuksessaan edellisen pohjustajan huomauttamat epäkohdat tosiperäisiksi. Suuremmissa manufaktuuriliikkeissä on kuitenkin ollut parannusta havaittavissa. Liikkeitten aukioloaika on niissä näet supistettu klo 8:sta a.-p. klo 8:saan i. p., ja ovat tätä kiitettävätä tapaa alkaneet seurata kaikkikin suurempien liikkeiden omistajat. Normaalityöpäivän määrääminen ei kuitenkaan ole helppoa. On otettava huomioon paikkakunnalliset olot. [...]
Hra Corner teki selkoa kysymyksenalaisista oloista Tampereella, suosittaen niitä varteenotettaviksi muuallakin. Puodit ovat täällä tavallisesti lokakuun alusta toukok 1 p:ään auki klo 8—8 ja muulloin 7—8. N. s. pikkukauppiaat eivät kuitenkaan ole ottaneet taipuakseen tämän järjestyksen alaisiksi, vaan pitävät puotinsa avoinna hyvinkin myöhään iltaisilla, olletikkin tehtaalaisten palkanmaksupäivinä.
Uusi Suometar 1.8.1897:
Työaika leipurien-myymälöissä ei ole niissä palvelevilla suinkaan lyhyt. Eräässäkin sellaisessa paikassa olevan myyjättären täytyy joka aamu jo k:lo 5 olla hereillä ja k:lo 10 illalla panee hän vasta myymälänsä kiinni. Mitään erityistä loma-aikaa suurusta, päivällistä tai illallista varten ei ole olemassa, vaan ruokailu suoritteaan kulloinkin hätäpikaa palvelustyön lomassa. Joka neljäs sunnuntai annetaan muutaman kunnin vapaus kirkon käyntiä varten. — Työaika tulee näin ollen kesät talvet läpeensä olemaan noin 17 tuntia vuorokaudessa. Tosin eivät olot kaikissa myymälöissä ole ihan yhtäläiset. Suuremmissa myymälöissä palvelevilla on joka toinen sunnuntai kokonaan vapaa ja myymälä suljetaan jo k:lo 9 illalla. Mutta useimiten on asianlaita sellainen kuin yllä on kuvattu. Sopii siis täydellä syyllä kysyä: Eikö leipuripuoteja, yhtä hyvin kuin muitakin myymälöitä, sopisi avata vähän myöhemmin ja sulkea aikaisemmin? Kun yleisö kerran aukioloajan tietäisi, tottuisi se kyllä lyhempänäkin aukioloaikana ostoksensa tekemään. Pitäisi kai muistaa, että ihmisiä ne ovat leipurimyyjättäretkin ja ettei heitä sovi tuolla ylenmäärin pitkällä työajalla ainiaan kiusata.
Oulun ilmoituslehti 24.6.1898:
Kuten ilmoituksesta tämän päivän lehdessä näkyy ovat 59 Oulun kauppiasta päättäneet heinäkuun 1 päivästä avata myymälänsä klo 7 aamulla ja sulkea ne klo illalla, siten suodakseen kauppa-apulaisille lyhennetyn työpäivän.
... Helsingin Sanomat 7.7.1905:
Tuskinpa muualla maassamme lienee pikkumyymälöiden aukioloaika sillä kannalla kuin Helsingissä. Ajatelkaapa, että lukuunottamatta keskikaupungin suurempia liikkeitä, - ovat sadat syrjäkaupungin pikkumyymälät auki klo 6:sta aamulla klo 10-11 illalla, jopa joskus ylikin, siis 17 à 18 tuntia vuorokaudessa.
Oulun myymäläin sulkemisaika on pudonnut pois - kauppiaat ovat suoneet myyjilleen lyhennetyn työajan aamu 7:stä ilta 8:aan.
VastaaPoista