I. Kaupungin porvari toi papille "uudenvuoden-lahjaa” niinkun hän sanoi, ja pyysi papin-atestia itsellensä. Saatuansa atestin käteensä, luki hän sen läpitse ja pyysi siitä pois pyhiittäväksi mitä pahoin-maineelliselta kuului. Kun ei papin tähän sopinut suostua, sanoi porvari viimein: ”annoinhan minä uuden-vuoden-lahjaa, että se paremmin menestyisi". Tähän pappi vastaten sanoi: "uuden-vuoden-lahja on uuden-vuoden-lahja ja papin todistus on papin todistus".
II. Merimies, joka paljo oli kulkenut ulkomailla, sanoi kerran suuressa väen paljoudessa merkillisen ihmeen: "Kuin minä seilaamassa olin, niin minä näin Egyptissä niin mahdottoman suuria kaalin-keriä, että komppania sotamiehiä taisi saada täydellisen sateen-varjon yhden lehden alla". Kansa kuulteli tätä suurella ihmettelemisellä. Niin osasi olla pilkka-kirves joukossa, joka ennen oli seilannut Ruotsissa, ja sanoi: "Mitä se mitään ihmettä on, näin minäkin Ruotsinmaalla tehtävän niin suurta kattilaa, että viisikymmentä vaskiseppää, kuin sitä tekivät, eivät toistensa vasaranääntä kuulleet". — ”Ohhoh!" sanoi merimies, "mitä sillä sitte tehtiinkään." — "Keitettiin niitä Egyptin suuria kaalin-keriä", vastasi toinen, jotta merimies meni nurrusnenin pois.
III. Pitäjänkokouksessa oli joku asia päätettävänä, ja koska kokous oli jo asian päättänyt, kysyi esimies lopullisesti, jos nyt tytyvät sellaiseen päätökseen; tähän vastasivat kokouksen jäsenet: "Tydymme, jos se vaan nyt mahtaa tulla meidän hyväksemme". (Sanomia Turusta 3.1.1862)
IV. Talon vanha muori, joka ei saanut talonväeltä muonaansa, meni kirjoinensa tuomarilta kysymään, kuinka asian laita oli, taisiko hän lain kautta sitä etsiä eli ei. Tuomari katselee tarkasti kirjat, havaitsee oikeuden olevan lesken puolella ja vakuuttaa hänen voittavan asian, jos se tuomioistuimella tulee ratkaistavaksi. Tästä akka ilonsa ilmoittaa ja kiitosta tuomarille kantaa sanoen: "Olispa tuo tuomari nyt ryypyn väärtti"!
V. Viimeisen sodan aikana paljon puhuttiin Sevastopolin linnasta Krimin niemellä, sen piirittämisestä, valloittamisesta, kaatumisesta j. n. e. Tästä tavallinen talonpoika, jolla ei aviisia ollut, herrasmieheltä kyselemään: "mikä tiustapuoli on, josta niin paljon tähän aikaan puhutaan?”
VI. Kahden sotajoukon keskelle istuuntui koko parvi mettikanoja, joita molemmin puolin ammuttiin; ei kukaan kuitenkaan tohtinut mennä niitä korjaamaan, ennenkun upseeri toiselta puolelta otti valkosen huivin käteensä rauhan merkiksi, meni mettikanojen tykö, kumarsi nöyrästi toiselle sotajoukolle ja jakoi saaliin, jotta yhtä paljon lintuja saatiin molemmin puolin. Tästä julkinen nauru nousi. (17.1.1862)
VII. Kaupungin suutari lähetti saappaita herralle, joka niitä oli tilannut ja kirjotti kirjan myötä, jossa hän sanoo: ”Olisko saappat piukaat, niin kyllä ne antau ulos, kun niitä viljellään; Onko ne taas väljät, niin ne välttämättömästi kuivaa kokoon.” Herra koettelee saappaita jalkaansa, ne ovat aivan piukat ettei ne ensinkään jalkaan mennytkään; lähettää ne takasin suutarille ja kirjottaa kirjan, jossa hän soimaa että suutari on tehnyt saappaat Sevastopolin mukaan. Tästä suutari ei ollut hullua viisaampi ennenkuin hän herran tykö mentyä sai kuulla, että ne ovat semmoiset, joita ei saa jalkaansa.
VIII. T—n kaupungin markkinoilla eräs maamies poltti keskellä katua sikaria. Joutuipa samaan liittoon eräs ruunun-miehistä tulemaan, joka vihaisesti tiuskasi: "Kenenkä luvalla sinä poltat sikaria, etkös tiedä että siitä saat sakkoa”? Mies parka sanoi hämmästyksissä: "Kyllä kai se on pahasti tehty; mutta mitä se maksaa"? "Kolme ruplaa", oli vastaus. "Olkaa niin hyvä, herra, ja vetäkää tästä savuja, niin kauvan kuin minä kaivan rahan kukkarostani", sanoi mies. Ruunun mies otti ja poltti, mutta talon poika tempas nyt vuorostansa sikarin hampaista pois ja sanoi: "No nyt olemme kuitit molemmin, eli jos tahdotten niin mennään Fiskaalin tykö ja maksetaan kumpikin se 3 ruplaa.” "Ei, ei!" kiljahti ruununmies ja meni häpeillään matkoinsa.
IX. Eräillä markkinoilla kävi kaksi miestä pitkin katuja, joista toinen oli niin juovuksissa että tuskin pystyssä pysyi. Oma morsian tuli vastaan joka sanoi: "No kultaiseni! millä Temmon keinoilla sinä olet juovuksiin tullut, kuin vallan viinan maistamatoin olet ollut"? "Niin olenkin nytkin vielä; mutta tulin vähän rommia ryypänneeksi näitten hyväin ystäväin seurassa"; äännähti mies. (5.9.1962)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti