keskiviikko 3. huhtikuuta 2024

Ruutimakasinin räjähdys Helsingissä 17.12.1866

Tätä kirjoittaessani Wikipedian sivujen luokkaan Räjähdysonnettomuudet Suomessa ei kuulu sivua onnettomuudesta Helsingissä joulukuussa 1866. Mainintoihin siitä olen toisinaan törmännyt, joten kootaan perusasiat kertaalleen.

Suomalainen Wirallinen Lehti kertoi 19.12.1866:

Yöllä maanantaita vastaan kello 2 herätti hirmuinen pamaus kaupungin asukkaat heidän unestansa, ikkunat lyötiin useammassa talossa rikki ja ihmiset saivat kiireissänsä panna vaatteet yllensä ja etsiä jotakin suojaa talven kylmää tuulta vastaan.

Kyseinen "vähempi puinen ruutimakasiini" oli "rakennettu Punavuorille lähelle Henkivartian Suomen tarkk'ampujanpataljoonan maaliin ammuntakenttää, jo siihen aikaan, kuin kaupungin rakennettu osa ei ulottunut edemmäksi köysitehdas-rataa ja vanhan kylpuhuoneen tietä". "Pamauksen tapahtuessa tuuli hyvin kova länsi-eteläinen tuuli ja johdatti pamauksen vaikutukset pääasiallisesti pohjaan ja itäpohjaan päin, s. t. s. esinnä Punavuoren uudisrakennuksiin ja sen perästä Robertin, Uusmaan ja Bulevardin katuihin päin, Erittäjän, Kasarmitorin, Kauppatorin ja Kruunuha'an seutuihin, jota vastoin Kampin ja Luuvin tienoot kärsivät verrattavasti vähän tästä räjähdyksestä". Olisikohan selityksenä kuitenkin tuulen sijaan räjähdyksen suunta?

Jo ensimmäisessä uutisessa tiedettiin, että räjähdyksessä oli kuollut sotamiehiä. Heidät voitiin tunnistaa kaartin pataljoonan kolmannen komppanian sotamiehiksi Hagel ja Adolfsson, sillä

molemmat nämä sotamiehet edellisenä iltana yhdessä olivat käyneet, Adolfsson äitinsä suutarinleski Johanna Gustava Helander'in ja Hagel morsiamensa, palveluksetta olevan pii'an, Hilda Lovisa Antintyttären tykönä, talossa n:o 18 Merimiehen kadun varrella, jossa nämä molemmat naiset asuvat yhdessä kammarissa;

että Hagel, joka Adolfssonin kanssa, naisten sanojen mukaan, oltuansa ilta-"huudossa" ("korum") kasarmissa, tuli heille ja kello vähän jälestä kymmenen iltasilla, nytkin toisen kanssa yhdessä läksi pois, kuitenkin sanomatta mihin he aikoivat, oli Antintyttäreltä lainannut villaiset sormikkaat, ja ottanut ne päällensä;

että toinen näistä sormikkaista seuraavana aamuna muiden jäänösten kanssa löydettiin ruutimakasiinin lähestöltä ja Antintyttäreltä varmasti tunnettiin toiseksi niistä mitkä Hagel oli häneltä saanut lainaksi; sekä

että Hagel ja Adolfsson, esiin huudossa kasarmissa seuraavana aamuna kaivattiin eivätkä vieläkään ole kasarmiin palanneet, niinkuin heistä ei ole tähän asti myös voitu mitään tietoa saada. (SWL 2.1.1867)

Kenraalikuvernööri ryhtyi (sanomalehtien mukaan) hyvin nopeasti kerämään apua materiaalista vahinkoa kärsineille helsinkiläisille. Suomalaisen Wirallisen lehden lisälehdessä 1.3.1867 luetellaan kolme sarakkeellista korvausta saaneita katu ja tontti kerrallaan. Olisikohan näiden anomuksia vahinkoselvityksineen vielä jossain arkistossa? 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti