Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Kajaanin rippikirjassa 1790-1804 on sivulla 12 kaupungin rahastonhoitajan ja sittemmin postimestarin Johan Steckmanin perheenjäsenet, jotka joutuivat kokemaan perheen pään poismenon vuonna 1791. Yksi Johanin ja vaimonsa Hedvig Costianderin lapsista oli Hedvig Susanna (s. 14.11.1777) jonka kohdalle kyseiseen rippikirjaan on tehty lähtömerkintä. Kun tietää, mitä se voi tarkoittaa, voi paikan tulkita Tukholmaksi.

Tukholman suomalaisesta seurakunnasta Hedvig Susanna Steckman haki kuulutukset 30.8.1800 yhdessä kontrollööri Zacharias Granin kanssa. Tämä oli syntynyt Piitimessä vuonna 1768. Avioliitto solmittiin 14.9.1800.

Helmikuun 19. päivä 1801 Hedvig Susanna Steckman kuoli 22-vuotiaana Tukholmassa. Perukirjansa tehtiin vasta neljä vuotta myöhemmin. Koska Hedvig Susanna oli ollut kuollessaan lapseton, perukirjaan lueteltiin Suomessa asunut äitinsä ja neljä sisarusta, jotka kaikki oleskelivat "här i staden" eli Tukholmassa. Kysessä olivat 26-vuotias Maria Helena, 24-vuotias Christina, 19-vuotias Gustaf ja 15-vuotias Carl Steckman. (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:362 (1805) Bild 5290 / sid 517 (AID: v223000.b5290.s517, NAD: SE/SSA/0145a))

Ainakin Maria Helena (s. 10.9.1775)  jäi Tukholmaan ja hän oli ollut siellä jo vuonna 1797. Tuolloin tai tarkemmin sanottuna 8.12.1797 syntyi avioliiton ulkopuolella tyttärensä Gustava Maria. Suomalaisessa seurakunnassa tehdyn kastemerkinnän mukaan "isän sanottiin olevan" sihteeri Johan Eric Ringström. En löydä tämän jälkeen solmittua avioliittoa, mutta kun 19.3.1800 syntynyt Johan Wilhelm vietiin kasteelle, Maria Helena on rouva ja aviomiehensä samainen sihteeri (s. 20.11.1746). He asuivat yhdessä Maria Magdalenan seurakunnassa eli Södermalmilla kunnes mies kuoli 23.1.1820 (Maria Magdalena (A, AB) AIa:7 (1820-1824) Bild 176 / sid 168 (AID: v88018.b176.s168, NAD: SE/SSA/0012).

Ainakaan aviomiehen kuollessa talous ei ollut kovin varakas. Perukirjassa ei mainita yhtään hopeaesinettä ja tinaisia lusikoitakin on vain neljä. Taloudessa oli kuitenkin sata kirjaa, mutta näitä ei ainakaan rahallisesti arvostettu. Poika Johan Wilhelm oli isänsä kullessa kersantti tykistörykmentissä ja tytär oli naimattomana kotona. (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:414 (1820) Bild 1620 / sid 143 (AID: v223053.b1620.s143, NAD: SE/SSA/0145a))

Maria Helenan nimikirjoitus
miehensä perukirjassa

Leskeksi jäätyään Maria Helena siirtyi takaisin Tukholman suomalaisen seurakunnan kirjoihin, joissa hänet merkittiin taloudenhoitajaksi. (Finska församlingen (A, AB) AII:6 (1821-1830) Bild 317 / sid 616 (AID: v84792.b317.s616, NAD: SE/SSA/0004); ; Finska församlingen (A, AB) AII:9 (1842-1855) Bild 227 / sid 442 (AID: v84795.b227.s442, NAD: SE/SSA/0004)).

Maria Helena kuoli 29.12.1836 ja hänet haudattiin Hedvig Eleonoran seurakunnassa köyhäin multaan. Samassa seurakunnassa haudattiin myös 37-vuotiaana 7.10.1823 kuollut veljensä Gustaf, joka oli tuolloin palveluksesta eronnut kaartilainen (afskedad gardist), joka asui korttelin Brandmästaren tonteilla 13&15.