Kuvittelepas olevasi junantuoma tuore helsinkiläinen vuonna 1928. Olet hankkinut talouteesi Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenterin 1928 ja sinisilmäisesti kuvittelet, että sen opaskartalla suunnistat pitkin ja poikin. Kuten esimerkiksi Etu- ja Taka-Töölön rajalle, jossa näyttää olevan komea esplanadi istutuksineen Läntiseltä viertotieltä Taivallahteen asti.
Inan on huiputettu olo, kun paikan päältä löydät yhden yksinäisen puun viertotien varresta.
 |
| Anton Rönnberg 1931 HKM N3080 |
Aidosti huijatuksi tuntee itsensä, kun huomaa, ettei Pohjoisesta Hesperiankadusta ole valmiina kuin ensimmäinen kortteli.
Jos olisit osoitekalenterin sijaan tutustunut Helsingin kaupungin tilastolliseen vuosikirjaan 1928, sinulle olisi selvinnyt, että vuoden 1928 lopussa Eteläistä Hesperiankatua oli valmiina 390 metriä ja pohjoista vain 50 metriä. Myöhemmistä vuosikerroista selviää, että Pohjoista Hesperiankatua tasoitettiin uutena katuna 220 metriä vuonna 1933. Ajankohdan vahvistaa pari sanomalehtiuutista.
Sekä elokuulle 1933 ajoitettu kuva Runeberginkadun risteyksestä.
 |
| HKM G29182 |
Tältä alkupää sitten vihdoin näytti, ennen vuotta 1938, sillä Pohjoinen Hesperiankatu 5 on rakentamatta.
 |
| HKM N112456 |
Eli yleistettynä, kaupunkikartat ovat usein suunnitelmia eivätkä vastaa tekoajan todellisuutta eivätkä aina myöhempääkään.
Kannattaa karttojen sijaan luottaa mielummin Maanmittauslaitoksen vanhoihin ortoilmakuviin:
VastaaPoistahttps://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=1&coord=525406_7159061&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva
Ortoilmakuvat eivät huijaa, mutta kartat voivat huijata. Kartoissa näkyy paljon etenkin purettuja rakennuksia niin kauan kunnes uudet kartat on piirretty ilmakuvien pohjalta. Myös ilmakuvien oton jälkeen rakennetut rakennukset usein puuttuvat kartoista. Joitain yksittäisiä rakennuksia Maanmittauslaitos lisäilee ja poistaa kartoista jos niistä ilmoitetaan. Etenkin kunnat ovat laiskoja ilmoittamaan alueidensa muutoksista Maanmittauslaitokselle.
Ei Töölö vielä mitään, mutta selvitelkääpä Hermannia vuoden 1924 asemakaavaehdotuksen jälkeen! Kartoista löytyy katuja, joita ei todellisuudessa koskaan rakennettukaan, mm. Kyläsaarenkatu, Itäinen Viertotienkuja ja Vellamonkuja. Asukkaat ja posti olivat taatusti ihmeissään: esim. Oihonnankatu 12 tontti oli jaettu siten, että idäpuoleisin rakennus oli osoitteeltaan Vellamonkatu 28 ja kahden pihanpuoleisen talon virallinen osoite oli Orioninkatu 23. Kuitenkaan kumpaakaan katua ei kyseissä kohdassa ollut; Orioninkatua ei ikinä jatkettukaan ja Vellamonkatua pidennettiin vasta 1970-luvulla, jolloin ko. tontin kohdalla oli jo puisto. Helsingin kunnalliskertomuksissa mainitaan useastakin "uudesta tontista", joiden tontinvuokrat olivat vuosikymmeniä jaetut kahden naapuruksen kesken, 1/3 toisen ja 2/3 toisen maksettavana, kun asemakaava pilkkoi tontteja. Puhumattakaan siitä, että "Itäinen Viertotienkuja 15" oli maastossa Hämeentie 95.
VastaaPoistahttps://helsinkiennen.fi/
VastaaPoistaTäällä kun siirtyy 1900->1910 Töölössä. Kartta muuttuu täysin, mutta se on vain suunnitelma. Eli Töölön yleiskaava hyväksyttiin siinä välissä. Todellisuus laahaa 30 vuotta perässä ja ehtii muuttuakkin välissä..
-Samppa
https://www.hel.fi/static/hel2/tietokeskus/kvartti/2006/helminen.pdf
VastaaPoista