Töölön Taipaleen historiikin kirjoittaminen eteni lokakuussa ja marraskuussa, mutta yksi ratkaisematon ongelma liittyy varhaiseen rakennuskantaan. Siksi kaivoin esiin ensimmäisiä karttoja, huomasin aiemmin ohimenneitä yksityiskohtia ja päädyinkin "kartoittamaan" Espoon/Turun tien toista puolta.
Ensinnäkin katsauksestani Tiellä Helsinkiin 1776 löytyy tämä näkymä kartasta Töölö / Tölö; Kartta ja selitys kaupungin tiluksista (1776-1777), jossa "Ainoa asuintontti on merkitty numerolla 77 ja tämä on tulkittu edesmenneen Töölön kylän paikaksi. Sen ympärillä on "Trägården wid Tölö" eli puutarhamaata. Seuraava kellertävä ja numerolla 75 merkitty alue on peltoa, joka päättyy risteykseen, josta alkaa tie eli taival Taivallahteen."
Tarkemmalla tiirailulla pellonkin keskellä on joku erityinen neliö ja sen yläpuolella suorakulmio, joka voi merkata hyvin pientä rakennusta. Mittakaavan viereen klistraten selviää, että pelto on noin 400 kyynärää eli 235 metriä pitkä.
Seuraava tuntemani näkymä Helsingistä Åboon johtavalla tiellä 3 virstan etäisyydellä Helsingistä sijaitsevan maavoimien kenttäsairaalan asemakaava on joulukuulta 1809, jolloin ranta on täydempänä rakennuksia. Espoontien länsipuolella puolestaan on Töölön sotilassairaalan pohjoispuolella kirjaimella N merkitty krouvi takanaan vaja. Sotilassairaalan eteläpuolella taas on sauna.
.jpg)
Tuttava auttoi tulkkaamaan kartan mittakaavan yksikön: venäläinen syli (sazhen) on noin 2,1 metirä. Epäilen, että pohjoisosaan piirretty puukuja johtaa edellisen kartan tonttialueelle. Puukujan eteläpuolella hennosti rajattu aluepari puolestaan muistuttaa muodoltaan edellisen kartan peltoa. Tähän sopii myös mittatikulla arvioitu pituus 220 metriä. Mutta tuntuu todennäköisemmältä, että tie Taivallahdelle jää kartan eteläpuolelle kuin että se päättyisi sairaalan hallintorakennuksen seinään.
Turhan arvailun sijaan voi luntata vuoden 1846 karttaa, jossa on vielä näkyvissä kolme sairaalarakennusta. Kahden rakennuksen väliin johtava tie on eri asia kuin Taivallahteen vievä tie.
Tästä tuoreemmasta kartasta ymmärtää helposti, että eteläisemmän poikkitien eteläpuolella ja Turun tien itäpuolella oli myöhemmin Hesperiaksi kutsuttu huvipaikka. Samassa kohdassa oli vuonna 1809 kauppiaanrouva Schwartzille kuulunut rakennusryhmä P&Q, joka koostuu asuinrakennuksesta ja vajasta. Tarttumalla Juha-Matti Granqvistin väitöskirjaan Helsingin porvaristo Viaporin rakennuskaudella (1748-1808) : Sosiaalihistoriallinen perustutkimus ja kurkistelemalla Geni-profiileihin on selvää, ettei ole tarkoitettu Henric Christian Schwartzin leskeä Johanna Christina Fuldaa, sillä tämä kuoli joulukuussa 1771. Seuraavassa sukupolvessa mahdollinen kauppiaan rouva on Henric Christianin miniä Margareta Wilhelmina Wilhelmsdotter Philp. Pojantyttärensä eivät näytä avioituneen kauppiaiden kanssa. Margaretan perukirjaa ei ole kaupunginarkiston digitoinneissa, joten nopeaa reittiä lisätietoon ei ole.
Kyrillistä kaunoa tavaavien tuttavien avulla selvisi, että krouvi ja sen kohdalla rannan puolella oleva komean oloinen rakennusryhmä kuuluivat vuonna 1809 majurska Montellille. Vaikka 3.5.1814 kuolleen majurska Gustava Montellin (o.s. Brandell) perukirjassa (HKA 110&130) ei Töölöä mainita, kyseessä tuskin on toinen samanniminen. Perukirjassa ainoa perillinen oli 10-vuotias poika Jean Nathanael Montell, jota ei mainita isänsä Geni-profiilissa.
Johan Montell, "majoren och inspektoren vid utgårde sjötullen", oli mennyt 24.9.1799 naimisiin Gustava Brandellin kanssa Tukholman seurakunnassa Jakob och Johannes. Gustava oli 18-vuotias, kun avioliitossa 19.8.1800 syntynyt Bror Carl kastettiin Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Wikipediassa esitetyn sukupuun mukaan Gustavan avioliiton sponsori H. Brandell ja pojan kummi assessori Hans Brandell oli Gustavan isän veli.
Pariskunta oli muuttanut Helsinkiin vuoden 1801 alkuun mennessä, jolloin esikoisensa haudattiin alle vuoden ikäisenä. Helsingissä syntyi toinen poika, joka kuoli 5 kuukauden iässä, Aurora Sophia 31.12.1802 (k. 25.8.1803) ja Jan Natanaël 10.8.1804. Johan Montell on kuollut ennen vuotta 1807, jolloin tehtiin Gustavan äidin perukirja (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:368 (1807), 286).
Perheselvitys auttaa vain rajaamaan varhaisimman ajankohdan, jolloin majuri tai majurska Montell on voinut omistaa rakennusrymän Töölön rantamaalla. Mutta molenpien asuinrakennusten osalta jää auki rakennusajankohta, joka olisi mielenkiintoinen siksi, että tässä vaiheessa Töölössä ei vielä asunut "kukaan".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti