lauantai 5. elokuuta 2023

"Henkilökohtaisesti johti rakennustöitä telineiltä"

 Kesällä sain vihdoin ja viimein aikaiseksi käydä läpi Helsingin kaupunginarkistossa säilytettävän lehtileikekokoelman Töölö-antia, joka jäi suhteellisen vähäiseksi. Yksi hauskimmista osumista - Temppeliaukiolla elämänsä aloittaneelle - oli paikallislehden pätkä vuodelta 1978

Yksi alueen huomattavista rakennuttajista oli Lilly Mustonen-Öller, joka jopa henkilökohtaisesti johti rakennustöitä telineiltä. Hän rakennutti Etu-Töölön alueelle kymmenkunta kerrostaloa, joista useat Temppeliaukion tienoille.

Lilly Ölleristä ei googlaten löytynyt valmista tietopakettia, joten kootaan sellainen.

Alkuperäiseltä nimeltään hän oli Aline Louise Mustonen ja syntyi Joensuussa 7.12.1864. Isänsä Antti Juhana Mustonen oli porvari, tehtailija. laivanvarustaja ja lopulta kauppaneuvoskin. Lilly oli kuitenkin isänsä kuollessa vuonna 1877 vain 13-vuotias.

Liekko Hakulisen muistelman mukaan Lilly Mustonen opiskeli Helsingissä ainakin laulua yksityistunneilla (Naisten ääni 18/1933). (Isoveljensä Sanfrid Mustonen opiskeli musiikkia myös ulkomailla ja asettui Yhdysvaltoihin (HS 13.4.1926).)

Kesällä 1888 Lilly Mustonen vihittiin avioliittoon filosofian maisteri Karl Jonathan Öllerin kanssa (Karjalatar 14.8.1888). Karl Jonathanin ura rautateillä eteni varasähköttäjästä vuonna 1888 Östermyran rautatieaseman kakkoskirjanpitäjäksi ja vuonna 1890 Nikolainkaupungin (Vaasan) rautatieaseman kirjanpitäjäksi ja vuonna 1892 Alavuuden asemapäälliköksi (Jernvägsmannabladet 16.5.1888, 1.2.1890, FAT 12.1.1892).

Näillä tiedoilla tuntuu varsin suurelta harppaukselta, että 30 vuotta myöhemmin Våra kvinnor 6/1925 kertoo Lilly Öllerin keränneen rahoituksen ja valvoneen rakennustyöt viidessä helsinkiläisessä kerrostalossa (Cygnaeuksenkatu 2, Pohjoinen Rautatiekatu 17, Tunturikatu 7 ja Temppelikatu 12). Työn alla oli Tunturikatu 8. Lisäksi Öller toimi isännöitsijänä Temppelikatu 12:ssa ja Tunturikatu 7:ssä. Hän asui perheineen jälkimmäisessä.


Vårtecken 7/1939
Kun kävin läpi Lilly Öllerin vastuuasemat tekstihauilla Kansalliskirjaston digitoinneista (*), myös aviomiehensä nimi oli usein mukana. Ehkä tilanne selvenisi tutustumalla hänenkin vaiheisiinsa.
  • Osakeyhtiö Liesi (Pohjoinen Rautatiekatu 17), hallituksessa 1910, 1911, 1912, varajäsenenä 1916 1921, isännöitsijä 1922
  • Fjälldalin siirtomaatavarakauppa (Cygnaeuksenkatu 2), omistaja 1915, 1917
  • Oy Creutzinkatu 8, hallituksen varajäsen 1920, hallituksen jäsen ja isännöitsijä 1922
  • Osakeyhtiö Tunturilaaksonkatu 9, hallituksen varajäsen 1921
  • Osakeyhtiö Maria (Museokatu 21 / Oksasenkatu 5), hallituksen varajäsen 1921 & 1922
  • Osakeyhtiö Temppelikatu N:o 12, isännöitsijä 1923 &1924
  • A. B. Tempelgatan 9, isännöitsijä 1924, 1925, 1926, 1928, 1930, 1931, 1933, 1936
  • Asunto-osakeyhtiö Temppelikatu 13, hallituksen varajäsen 1924
  • Asunto O. Y. Calonius 8, hallituksen jäsen 1926 & 1927 & 1933 & 1938
  • Bostadsaktiebolaget Fjälldalsgatan N:o 8, isännöitsijä 1925, 1926, 1928, hallituksen varajäsen 1939 
  • Laurellska skolans fastighetsaktiebolag, hallituksen jäsen 1932
(*) Registertidning för varumärken, Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri, Kauppalehden protestilista, Suomen kaupparekisteri, Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri, Adressbok och yrkeskalender för Helsingfors

Hbl 31.10.1940
Syntymäpäivä- ja muistokirjoituksissa ei selitetty Lilly Öllerin työtä rakennusmailla vaan korostettiin yhdistysaktiviteettia ja hyväntekeväisyyttä. 


 

2 kommenttia:

  1. Olen itse muutamia kertoja päässyt tutustumaan muutamiin lehtileikekokoelmiin ja kokoelmissa olevien lehtileikkeitten hyödyntäminen puutteellisten metatietojen vuoksi on vaikeaa: lehtileikkeisiin ei ole merkattu mistä lehdestä ne on leikattu tai päiväystä.
    Toivoisin kyllä että Kansalliskirjaston sanomalehtien digitointi saisi vauhtia uuden hallitusohjelman myötä kun ovat luvanneet digitointia edistää. Kun saataisiin vanhat sanomalehdet siellä digitoitua niin niistä olisi kätevä luoda digitaalisia lehtileikekokoelmia: sivu kuvatiedostona talteen ja rajaamalla kuvankäsittelyohjelmalla juttu talteen. Kuvaan sitten yläreunaan lehden nimi, päiväys, sivunumero ja numero.

    VastaaPoista
  2. Kaupunginarkiston kokoelma oli onneksi ammattilaisten tekemä, joten merkinnät olivat kunnossa.
    Kansalliskirjastolla riittää digitoitavaa, mutta toivottavasti saavat myös pidettyä yllä sopimukset, jolla tekijänoikeusrajoituksia voidaan kiertää.

    VastaaPoista