Perjantaina pääsin 1700-luvun tutkimuksen seuran kanssa retkelle Porvooseen, jossa pääkohteemme oli lukion kirjasto. Kyseinen museoitu kirjasto, joka nykyään kuuluu Porvoon kaupungille, tuntui olevan kokeneillekin tutkijoille vieras paikka ja käsitystä vahvisti esittelijältä saatu tieto, että tutkijakäyntejä on keskimäärin yksi vuodessa. Koronavuosina oli ollut hieman vilkkaampaa, kun muut paikat olivat kiinni.
Sekä itselleni että monille muille ryhmässämme oli uutta tietoa jopa se, että kirjaston perusluettelo on julkaistu kirjana (Borgå lycei bibliotekskatalog. Toim. Ernst Lönnberg. 1906). Luettelon tekijänoikeudet ovat turvallisesti rauenneet, mutta se ei ole tarttunut ulkomaisiin digitointeihin eikä myöskään taannoin Kansalliskirjastossa tehtyyn kirjahistorialliseen rykäisyyn. Finnan perusteella fyysisiä kappaleita on toki tavoitettavissasa, mutta ei aivan joka nurkan takana.
Luettelo ei kata karttoja ja vaatisi muutenkin täydentämistä. Suht. äskettäin uudelleenluettelointia oli yksi ihminen saanut tehtyä 2000 nimekkeen verran - puolessatoista vuodessa. Kaikkiaan kirjastossa on arviolta 20-30 tuhatta nidettä ja kun osaan on sidottu useampia kirjoja, nimekkeitä lienee noin 40000.
En uskaltanut kysyä onko kirjaston käsikirjoituksia luetteloitu. Meille esiteltiin vuodesta 1786 luetteloituja lahjoituksia
ja lainakuitteja, joista molemmista voisi hyvin tehdä kirjahistoriallista tutkimusta. Kirjaston arvokkaimmat ja tunnetuimmat käsikirjoitukset, kuten Stefan Löfvingin päiväkirja olivat esillä sivuhuoneen vitriinissä, mutta luulisi kokoelmiin kuuluvan jotain marginaalisempaakin.
Saadun tiedon ohella itselleni käynnissä antoisinta olivat juuri vitriinit. Eivät sisällön erikoisuuden takia, vaan siksi, että oli (taas, jälleen) herättävää nähdä painatteiden fyysinen koko. Esillä ollut tabellilaitoksen lomake oli ensimmäinen paperisena näkemäni tai ainakin olin autuaasti unohtanut paperin koon.
Toisessa vitriinissä oli tavanomaisen kirjan kokoisen ensimmäisen "sanomalehtemme" vuosikerran vieressä puolet pienempiä Turun akatemian väitöskirjoja. Vasemman puolinen on Disputatio physica, meteorologiam breviter adumbrans vuodelta 1686. Sen digitoidun muodon kuvailutiedossa on toki merkit "8:o" kertomassa oktavokoosta, mutta fyysinen todellisuus on vaikeasti tavoitettavissa.
Apropoo digitointi. Sitä oli kuulemma tehty parille sadalle nimikkeelle vuonna 2009, mutta vielä ei ole keksitty minne tiedostot saataisiin esille. Digitointi kun ei ole pelkkien kuvien tuottamista.
P. S. Antiikkiselta vaikuttanut kirjastoympäristö oli vuonna 1850 valmistuneeseen koulutaloon rakennettu 70 vuotta sitten. Alunperin useat kirjat olivat olleet vanhassa lukiotalossa, joten kävin ennen kotiin lähtöä katsastamassa senkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti