perjantai 24. helmikuuta 2023

Tietokannan tekijyys ja siihen viittaus

Eilen luvatusti pari sanaa verkossa julkaistujen "tietokantojen" ja matrikkelien tekijätiedoista. 

Olen käsitellyt teemaa aiemmin ainakin motkottaessani useaan kertaan siitä, että Yrjö Kotivuoren Ylioppilasmatrikkeliin (tai Veli-Matti Aution tekemään jatkeeseen) viitataan ilman tekijännimeä. Yhdeltä syyllistyneeltä tuttavalta sain meriselityksen, että tekijän nimi on liian hankalassa paikassa. Eli linkin "Viittausohje" takana.

Viittausohjeen tarjoaa myös (Tekijänoikeudet-sivullaSKS:n Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu, joka täydentyi muistaakseni tammikuussa. 

Elektronisessa muodossa olevaan lähteeseen viitattaessa on mainittava tavanomaisten tietojen lisäksi myös dokumentin URL-osoite sekä päivämäärä, jolloin dokumenttia on käytetty.

Esimerkiksi: Gadolin, Gustaf: Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017 (viitattu 5.9.2017).

Annetussa esimerkissä ei siis ole URL:ia, jota edellisessä kappaleessa vaaditaan. Mutta kriittisempää on se, että mukana ei ole mitään tekijätietoa. Tekijyydestä todetaan Tekijänoikeudet-sivulla

Aineiston on tuottanut Suomen kirkkohistoriallinen seura - Finska kyrkohistoriska samfundet, ja sen on koonnut VTL Iikko B. Voipio. Verkkojulkaisu on toimitettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 2012–2022, ja verkkosivuston on toteuttanut Flo Apps Oy.

Esipuheessa julkaisun tekoa selitetään näennäisesti perusteellisesti, mutta kuitenkin epäselvästi. "Nyt valmistunut verkkojulkaisu ei ole enää pelkkä Collianderin ja Voipion laatima käsikirjoitus, vaan kriittiseen tiedonhankintaan perustuva tutkimus." Kaikki viittaa rankkaan toimitustyöhön, mutta eikö tekijyys silti voisi olla "nimellistä"?

Toki on (kuulemma) niin, että ratkaisevaa on argumentti eikä auktoriteetti. Matrikkelien ja humanististen tietokantojen ongelmana vaan on se, että niissä ei ole argumentteja vaan pelkkiä väitelauseita. Hultteettomalle lukijalle sisältö näyttäytyy taivaasta pudonneelta ja muistiorganisaation kanonisoimalta, vaikka todellisuudessa kyseiset väitelauseet on kirjoittanut ihminen, jonka pitäisi saada kunnia työstään ja kantaa vastuu myös sen puutteista. 

Lisäksi, jos kyse on aidosti monivaiheisesta ryhmätyöstä, niin lähdekriittisesti tietoa käyttävän pitäisi ymmärtää tämäkin. Palaten Heraldiikka-tietokantaan, jonka karttaosuutta tarkastelin eilen, Tietoja-osuudesta ei löydy listaa käytetyistä päälähteistä, kehityksen kulkua ja -kestoa eikä mitään ymmärrystä tekijöiden määrästä, kyvyistä ja intresseistä. Ei näin.

Eikä myöskään niin kuin Translocaliksessa, jossa viittausohje on

Esimerkki 1. Viittaus Translocalis-tietokantaan:

Heikki Kokko, Translocalis-tietokanta. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 2023. https://digi.kansalliskirjasto.fi/collections?id=742. Luettu 9.2.2023.

Esimerkki 2. Viittaus yksittäiseen leikkeeseen, sen kuvailutietoihin:

Heikki Kokko, Translocalis-tietokanta: Mikkeli 12.10.1855. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 2023. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/424948/articles/2839711. Luettu 9.2.2023.

Kokko on (käsittääkseni) hankkinut rahoituksen, johtanut proggiksen ja arvatenkin ollut suunnittelemassa asiasanoituksen rakennetta. Mutta hän ei ole kirjoittanut yksittäisen leikkeen kuvailutietoja, jotka on näpytellyt yksi (muistaakseni) kahdeksasta tutkimusavustajasta. Mielummin siis (minusta) "Heikki Kokko ja työryhmä" tms. Ja (toistaakseni valitusta aiemmasta kirjoituksestani) tietokannan muodostamistavasta pitäisi olla käytettävissä kuvaus muistitiedon sijaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti