Anni Kepplerus

Anna Emilia (Anni) Kepplerus syntyi Kuopiossa 17.8.1849. Hänellä oli yksi vanhempi ja yksi nuorempi sisarus, mutta molemmat kuolivat nuorina, joten tyttö kasvoi käytännössä ainoana lapsena. Myös isättömänä, sillä Karl Leopold Kepplerus kuoli 27.9.1852 saatuaan vain pari kuukautta aikaisemmin nimityksen lääninrahastonhoitajaksi.[1] Jo joulukuussa leskelle oli järjestynyt eläke ainakin pariksi vuodeksi.[2]

Anni Kepplerus
Museovirasto
CC BY

Isän kuollessa oli asuttu Kuopion kaupunkitontilla 22, josta leskeksi jäänyt Emilia Charlotta Wenell Annin kanssa muutti kolme vuotta myöhemmin kaupungin ulkopuolelle Savilahden kylän Rantalaan, jonka Annin äiti oli vuokrannut. Vuonna 1869 muutettiin jälleen kaupunkiin.[3] 

Annin saamasta koulutuksesta todettiin muistokirjoituksessaan 

Vaikkei neiti K. nuorena ollessaan ollut saanut semmoista täydellistä koulusivistystä, jota nykyaika tarjoaa, oli hän kuitenkin ahkerasti itsekseen opiskellut ja saavuttanut melkoiset tietomäärät. Myöskin oli hän useamman kerran oleskellut ulkomailla Sveitsissä ja Saksassa kielitaitoaan kartuttamassa. [4]

Matkojen ajoituksesta ei ole tarkempaa tietoa. Saman muistokirjoituksen perusteella Anni Kepplerus toimi Kuopiossa opettajana, mutta tästäkään ei ole parempaa tietoa. Selvää on että 1880-luvun puolivälistä Anni Kepplerus kuului samaan kuopiolaisten naisten aktiiviseen toimijapiiriin kuin Elisabeth Järnefelt ja Minna Canth. Hän kuului mm. Työhuoneseuran johtokuntaan. Suomen työn suosijoiden johtokuntaan sekä Kuopion naisyhdistykseen.[5] Sekä Kalevalaseuraan, jonka ryhmävalokuvassa hän on mukana.

Anni Kepplerus haki kesällä 1887 naisopettajan virkaa ranskan- ja saksankielessä sekä käsitöissä Kuopion Suomalaisessa tyttökoulussa.[6] Pätevöityminen oli kuitenkin tarpeen, joten hän suoritti vuoden lopulla käytännölliset kokeet saksan kielen opettajan virkoja varten Suomalaisen Jatko-opiston pedagogisen johtokunnan edessä. [7] Samaan aikaan hän haki jälleen kieltenopettajan paikkaa Kuopion suomalaisessa tyttökoulussa.[8] Käytännölliset kokeet ranskan opettamisessa hän suoritti vuoden 1888 alussa. [9]

Muistokirjoituksen mukaan Anni Kepplerus

siirtyi vuonna 1893 Joensuuhun, jossa hän ensiksi oli viransijaisena saksan kielen opettajattarena lyseossa, sitte virkaa tekevänä ranskan kielen opettajattarena samassa oppilaitoksessa, kunnes määrättiin 1897 vakituiseksi ranskan kielen opettajattareksi lyseoon. Näinä vuosina toimi hän myöskin aika ajottain Joensuun tyttökoulussa.[4]

Joensuussakin 

Kepplerus otti hartaasti osaa aikansa rientoihin. Etenkin harrasti hän raittiuskysymystä ja toimi paikkakunnallammekin raittiuden edistämiseksi. Muutkaan yhteiskunnalliset kysymykset eivät olleet hänelle vieraita, ja yleensä sykki hänessä sydän, joka tunsi sääliä ja myötätuntoisuutta kaikkia yhteiskunnan halpoja ja sorretuita kohtaan.[4]

Näillä ansioillaan Kepplerus ei saanut Wikipedia-sivuaan, joka liittyy muistokirjoituksen jaksoon

Neiti Kepplerus on myöskin esiintynyt kirjailijana. Tässä lehdessä on useampia kertoja ollut julaistuna lyhyempiä ja pitempiä kaunokirjallisia kertomuksia, jotka ovat olleet hänen kääntämiään, ja pari vuotta sitte oli "Karjalattaren" novelliosastossa julaistuna hänen kirjoittamansa alkuperäinen historiallinen kertomus "Hovin Inkeri", joka sitte kirjana ilmestyneenä maamme lehdissä sai osakseen kiitettäviä arvosteluja.[4]

Tässä kohtaa on hieman kaunistelua. Kirja Hovin Inkeri. Historiallinen kertomus Pohjois-Karjalasta ei saanut kovin lämmintä vastaanottoa. Vanhan kotikaupungin lehdessä kirjaa kutsuttiin alottelevan kirjailijan kokeeksi, joka "ei nähtävästi esiinny millään suurilla vaatimuksilla eikä niitä myöskään vastaa." [10] Pääkaupungin lehteen kirjoitettiin m.m. "Sisältöä ylimalkaisesti tarkastaissamme huomaamme, että se on hajanainen ja milloin yhtä milloin toista tapaileva." [11] Naisille suunnatun lehden arvostelu päättyy virkkeeseen "Toivottavaa on, että tekijä vastaisuudessa paremmin syventyy aineeseensa ja kuvailee laveammasti itse pääasioita." [12]

Kesäkuussa 1899 Anni Kepplerus leikattiin Helsingin diakonissalaitoksella ja hän kuoli siellä 27.6.1899.[4]

[1] Jarl Pousar: Släkten Kepplerus - Keppler. Genos 44(1973), s. 104-116
[2] FAT 15.12.1852, FAT 12.12.1853
[3] Kuopio RK 1848-58 s. 78, Kuopio msrk 1854-1863 s. 255, 1864-1873 s. 250
[4] Kuollut. Karjalatar 29.6.1899
[5] Jutta Julkunen: Pikkukaupungin parempi väki. Elisabet Järnefelt ja sivistyneistönaisten sosiaaliset verkostot Kuopiossa 1884-1888 ; Tapio 1.5.1886; Savo 7.2.1888
[6] SWL 21.7.1887
[7] US 6.12.1887
[8] US 7.12.1887
[9] Päivän uutiset 14.2.1888
[10] Keski-Suomi 21.11.1897
[11] US 30.11.1897
[12] Koti ja yhteiskunta 9/1898