1) Tämä on tämän blogin 7000. postaus.
2) Minulla oli elokuussa Göteborgissa tilaisuus jutella yhden blogiani arvostavan yksilön kanssa. Hän oli yrittänyt promota juttujani yliopistonsa historianopiskelijoille ja saanut reaktion "kuka enää kirjoittaa blogeja"? Hyvä kysymys, ei monikaan. Lukijatkin ovat vähissä, varsinkin jos amerikkalainen sosiaalisen median alusta päättää (oletettavasti jonkun "hyväntahtoisesta" ehdotuksesta), että blogi on yhteisöarvojen vastaista spämmiä.
3) Toisin vaikuttaisi olevan Ruotsissa. David Larsson Heidenblad julisti tuoreessa tekstissään, että Historikerbloggarnas tid är nu! Todisteensa uudelle nousulle eivät olleet hirvittävän vakuuttavia, mutta voi kyllä allekirjoittaa näkemyksensä blogien eduista:
Bloggens tre stora fördelar är att den är snabb, fritt tillgänglig och beständig. Du behöver inte bli vän eller följare för att kunna läsa. Och för den som tycker om att botanisera i digitala arkiv finns alla möjligheter. Det är bara att rota sig bakåt, år för år, månad för månad.
Koska kaikki eivät jaksa kaivella, muutama poiminta Heidenbladin linkittämistä blogeista:
- Elisabeth Lindberg: Varför gillar ingen doktrinhistoria? (18.10.2021)
- Johan Samuelsson: Historietwitter, arkiv och folkbildning i en polariserande digital offentlighet (8.2.2022)
- Björn Lundberg: Att skriva eller forska först? (3.12.2020)
- David Larsson Heidenblad: 8 goda skäl att tacka ja till något (20.5.2021)
Blogissa on vuosien varrella useasti sivuttu, eri tulokulmista, kysymystä "oikean historiantutkijan" määritelmästä. Niinpä tämä on ehkä sopiva konteksti kysyä, mahdatko olla tietoinen, että Voitto Ruohosen alkuvuodesta ilmestyneessä kirjassa Rikos ei vanhene: true crime kyläkäräjistä podcasteihin, jonka juuri pääsin lukemasta, esiintyy kolmessakin eri kohdassa "historiantutkija Kaisa Kyläkoski". (Puhe on Österholm ja Sutki -kirjasta.)
VastaaPoistaKiitos tiedosta, en ollut edes kyseisestä kirjasta tietoinen. Kysymykseen oikeasta historiantutkimuksesta palannen vielä joitakin kertoja.
VastaaPoistaJos pitempiä kirjoituksia on tapana kirjoittaa ja kuvittaa tekstit kuvilla niin blogia on huomattavasti miellyttävämpi lukea ja käyttää kuin sosiaalista mediaa.
VastaaPoistaSome sopii lähinnä lyhyisiin kirjoituksiin ja huuteluun. Someen myös hukkuu kaikki kirjoitukset jolloin muutaman päivän vanhaa kirjoitusta ei tahdo enää löytää. Somepostaukseen linkittäminen tuottaa usein myös vaikeuksia pakollisten sisäänkirjautumisten takia ja teksti jää sitten lukematta.
Joskus oikein harmittaa kuinka jotkut poliitikot julkaisevat pitkiä mielipidekirjoituksiaan vain Facebookissa tai Twitterissä useaan twiittiin pätkittynä. Olisikin hyvä jos poliitikot julkaisisivat nämä samaiset kirjoitukset myös blogissaan. On vaarana että etenkin somepostaukset tulevat vuosien aikana katoamaan bittiavaruuteen. Blogipostaukset säilyvät paremmin kopioiduissa verkkoarkistoissa. Tällä hetkellä Internet Archive eikä Kansalliskirjaston verkkoarkisto eivät kykene tallentamaan Facebookissa julkaistua sisältöä.