keskiviikko 20. heinäkuuta 2022

Koiravoimainen ompelukone Yleisessä näyttelyssä


Museoviraston digitoimassa kuvakollaasissa numero 4 edustaa melko erikoista ompelukoneratkaisua. Se mainitaan Suomalaisen virallisen lehden näyttelyraportissa 2.9.1876
Muutamia viikkoja sitten nähtiin kansaa aina paljon erään ompelukoneen ympärillä, jonka herra Hackstedt Evoisista piti käymässä, Kone itsessään ei ole muita etevämpi, vaan se mikä veti kansan huomion puoleensa oli koira, joka pani koneen käymään. Koira juoksenteli luisulla radalla, joka pyöri rullien ympäri ja samassa pani ompelukoneetkin käymään. Nyt viime aikoina ei tätä konetta ole enään nähty käymässä.
 
Evon kokoelma, Lusto
CC BY 4.0
Kyseinen herra Hackstedt oli todennäköisesti Hugo Hamilkar Hackstedt, joka oli ollut vuodesta 1874 Evon-Vesijaon valtionmetsän metsänhoitaja. Lisäksi hän aloitti tuolloin yhtenä Evon metsäopiston opettajana.

Historiikissa EVO 150 - metsän opetuksia kerrotaan, että
Opettajana Hackstedt oli eloisa, joskin aivan kaikki opetettavat aineet eivät olleet hänelle mieleen. Kaikkein innoikkaimmin hän opetti metsästystä, eivätkä kruununpuiston metsänhoitotyöt sujunjeet yhtä joutuisasti kuin jahtitoimet, mistä Hackstedt saikin tämän tästä huomautuksia esimieheltään A. G. Blomqvistilta. Seuramiehenä Hackstedt rikkoi monella tapaa aikansa tiukkoja säätyrajoja seurustelemalla metsänvartijakoulun suomenkielisten oppilaiden kanssa ja osallistumalla heidän vapaa-ajanviettoonsa.

Metsästykseen liittyi hänen myöhemminkin muistettu tekninen kehittelynsä eli

Suurimmassa määrässä oli hänen huomionsa kiinnitettynä kivääritekniikan alalle ja on hän jo varsin aikaiseen suunnitellut ´repeter´ kivääriä. Niinpä näkyy hänen piirustustensa joukosta 1867 tekemänsä piirustus semmoisesta kivääristä, jossa patronasäiliö (makasiini) on kiväärin perässä (tukissa) ja säiliöön mahtuisi 7 patronaa jälekkäin. Patronakotelot tähän kivääriin oli ajateltu tehtäväksi ohuesta paperista, niinkuin muutamanlaisissa senaikuisissa kivääreissä käytettiin.

Kehittely ei päättynyt, vaan

Sitten tapaamme hänen kokoelmastaan 1876 keksimänsä ja toiminimi Heim (oik. Heym) Juniorin Suhlissa valmistaman yksin laukauksin ammuttavan kiväärin (takaaladattava), jonka koneisto on hyvin yksinkertainen ja aukeaa painamalla tavallista liipasinta muistuttavaa laitosta sekä laukaistaan painamalla peukalolla erästä nappulaa päältäpäin. Patronat ovat Berdan mallisia. 

Lainaukset ovat Jyväskylän Teknillisen seuran kokouspöytäkirjasta vuodelta 1910, johon sisältyi ylimetsänhoitaja F. Lagerbladin laatimasta muistokirjoituksesta seuran kunniajäsenestä, sotakamreeri ja ”metsäherra” Hugo Hamilkar Hackstedtista. Lainaukset on julkaistu Jukka Peltosen artikkelissa Metsäherra ja asesuunnittelija Hugo Hackstedt (Digi-Jahti 5/2016)

P. S. Hackstedtin tyttärenpoika oli Alvar Aalto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti