keskiviikko 13. heinäkuuta 2022

Kirje Helsingistä 13 päivänä Heinäkuuta

Tämä maurilais/marokkolaistyylinen ravintola
ei esiinny alla olevassa tekstissä
eikä sitä ole mainittu muuallakaan.
Ote kuvakollaasista. Museovirasto, CC BY 4.0

Vaikka kynäilijän ammatti tätä nykyä ei ole helpointa täällä maamme pääkaupungissa uutisten onkijalle, varsinkin jos hänen täytyy pienen sanomalehden ahtaihin palstoihin supistaa kaikki, mitä täällä saapi kuulla ja nähdä sekä vielä lisäksi mitä puuhataan keisarin ja hänen perheensä tänne-tuloa varten, tahdon kumminkin muutamilla kynä-piirroksilla miellyttää niiden Karjalattaren lukijain uteliaisuutta, jotka eivät ole tilaisuudessa omin silmin nähdä, eivätkä omin korvin kuulla tuota kaikkea. Siis itse asiaan.

Jos sattuu meritse tänne kulkemaan, näkee satamassa joukon suuria sota-laivoja, noin kolmenkymmenen paikoilla, jotka jo edeltäpäin ovat tänne saapuneet korkeitten vierasten tuloa ennustamaan. Näiden laivojen joukossa huomaa merene kummituksia, monitooria, oikeastaan vedellä liikkuvia matalia laituria korkeine torneineen sekä vielä lisäksi isoja pansarilaivoja ja muita sota-aluksia. Kaikkialla kaupungissa vilisee valkealakkisia meriväestöön kuuluvia soturia. Kunniaporttia on monessa kohden rakennettu ja pitki esplanaateja sekä etelä-satamaa liehuu jo kososlta lippuja. Lauluseurat harjoittavat uutterasti itseään ja maaseuduilla oleskeleville ylioppilas-laulajille on yliopiston varoista määrätty 2,000 markkaa matkakustannuksiin Helsinkiin. Mutta näistä puuhista en aivo tällä kertaa pitemmältä lausua, vaan käännyn toiselle tolalle.

Ken laulu-taidetta ihailee ja kansansa omaa suloista kieltä lempii, ei saata täällä oleskella suomalaista operaa kuuntelematta. Kaksi oivallista operaa on näinä päivinä täällä näyttelty, Ernani ja Faust, ja näitä kuunnellessa, on saatu ihalla operan molempain päälaulajattarien suolosäveliä, edellisessä rouva Achtén Elvirana ja jälkimmäisessä neiti Basilier'in Margaretana. Ihastuksella kuulee kukin myös operan etevintä laulajaa, Navratilia, joka, vaikka on ulkomaalta Pyömistä kotoisin, sujuvalla suomenkielellä laulettavana toimittaa. Yleisölle suotiin vielä ilo Ernaissa kuunnella, Carlo V:nä, Ruotsista kotoisin olevaa etevää opera-laulajaa, Arlbergia, joka hyväntahtoisesti on opera-seuralle tarjonnut apunsa. Hänkin laului vähäisen osan suomeksi. Yllämainittuja operoita näyteltäessä, osoitti yleisö suurta ihastustaan vilkkailla käsien taputuksilla, bravo- ja esiin.huutamisilla; useita kukka-kimppuja lenteli myös rouva Achte'lle ja neiti Basilier'ille.

Kun mieli taas tekee ulkona nauttia kesäisen tuulen raitista henkeä sekä samalla saada kulkulle kostuketta ja korville suloista kaikua, on tätäkin tarjona milloin Hesperiassa, milloin Kaivopuistossa, missä minäkin iltana joku soittokunta soittelee.(Karjalatar 21.7.1876)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti