maanantai 21. maaliskuuta 2022

Maanpuolustushenkeä vuonna 1794

Vuonna 1793 laivanvarustajat eri puolilta Ruotsia valittivat hallitukselle kaappauksista, joiden takia he eivät uskaltaneet lähteä laivoillaan satamista Itämeren ulkopuolelle. Kustaa III:n sodan jäljiltä laivastosta ei ollut jäljellä yhtäkään alusta saattueeksi Pohjanmerelle tai Englannin kanaaliin eikä kruunun kassassa ollut rahaa täydennyksiin.

Avuksi tuli kansan karttuisa käsi. Kun säätyjen ja kiltojen edustajat Tukholman pörssihuoneella 16.4.1794 muutamassa minuutissa lupasivat pari tynnyriä kultaa, keräys laajennettiin valtakunnalliseksi.(*) Tämä tehtiin tiedoksi Inrikes Tidningarissa 22.4.1794, jossa kerrottin varoilla ylläpidettämän Ruotsin lipun kunniaa ja valtion itsenäisyyttä (Svenska flaggans heder och Rikets Sjelfständighet).

Keräystä vauhditettiin julkisuudella eli sekä valtakunnallisesti luetut että pienemmät lehdet julkaisivat listoja annetuista varoista. Kokouksessa 16.4. luvatut summat on luettavissa Dagligt Allehandasta 28.4.1794 ja vaihtelevat kamariherra ja paroni Charles De Geerin 3000 riikintaalarista vahtimestarien yhteen. Hieman myöhemmin nimet esitettiin Inrikes Tidningarissa ja erityisesti siinä raportoitiin lahjoituksia kuukausien ajan. 

Kaikkien listojen kokoaminen yhteen ja analysointi voisi olla ihan mielenkiintoinen harjoitus, mutta ei tämän blogitekstin puitteissa työekonomista. Eli rajaamme katseemme lahjoituksiin Suomesta. Niistä raportointi alkoi Åbo Tidningissä 19.5.1794, jolloin ensimmäisenä mainittiin maaherra von Willebrandin 200 riikintaalaria. Ulrica Fredrica Bremer puolestaan satsasi 500 riikintaalaria ja monet muut turkulaiset pienempiä summia, joiden listaus jatkui 26.5.1794. Turun hovioikeuden henkilöstön kollektiivinen panostus kerrottiin 16.6.1794 ja akatemian vastaava 21.7.1794. Yksittäiden turkulaisten lahjoituksien listausta jatkettiin 23.6.1794 ja 28.7.1794. 

Turun ulkopuoliset lahjoitukset tulivat näkyviin vasta elokuun puolivälissä, jolloin Tyrväällä oli kerätty 56 riikintaalaria, 27 killinkiä ja 6 riksiä runstykkiä, Punkalaitumella 23 riikintaalaria ,25 killinkiä ja 6 riksiä runstykkiä, Huittisissa 45 riikintaalaria, 35 killinkiä ja 6 riksiä runstykkiä sekä Loimaalla 134 riikintaalaria, 32 killinkiä ja 6 riksiä runstykkiä. (ÅT 18.8.1794). Yläneeltä lahjoitti vapaaherratar Helena Margareta Lybecker 50 riikintaalaria ja jotain antoivat pitäjäläisetkin (ÅT 27.10.1794). Pöytyältä kerättiin 23 riikintaalaria, 17 killinkiä ja 9 riksiä runstykkiä, Oripäänn kappelissa 9 riikintaalaria ja 10 killinkiä, Liedossa 40 riikintaalaria, 6 killinkiä ja 6 riksiä runstykkiä sekä Auran kappelista 8 riikintaalaria ja 24 killinkiä (ÅT 24.11.1794). 

Vaasan läänin lahjoituksista kerrottiin Inrikes Tidningarissa 8.8.1794.


Uusi erä Vaasan läänistä julkaistiin 28.6.1794 ja mukana oli myös klimppi Kymenkartanon läänistä

Savon ja Karjalan läänin summat löytyivät Inrikes Tidningarista 17.10.1794

Kymenkartanon läänin nimiä ja erikseen Loviisan kaupungin lahjoittajat listattiin Inrikes Tidningarissa 24.10.1794. Loviisan osalta lista jatkui 28.10.1794, jolloin mukana oli nanoserkkuni J. P. Flachsén. Oululaisten nimiä julkaistiin 2.12.1794 ja samasta numerosta löytyy myös raahelaisten sekä porvoolaisten nimet ja muita suomalaisia klimppeinä.

Läpikäyntini perustuu tekstihakuun koneluettuun fraktuuraan, joten jonkun suomalaisen kaupungin nimilista on voinut jäädä huomaamatta. Selvältä näyttää se, että puuttui joko intoa lähettää tietoa Turkuun tai siellä julkaisuintoa. Kokonaiskatsauskin Åbo Tidningissä 20.4.1795 rajoittui Turun ja Porin lääniin.

(*) Esittelyosa perustuu valtiopäivillä 1892 sanottuun. Ks. myös Gudmund Jöran Adlerbeth: Historiska anteckningar. Andra delen. 1857, s. 240-241 ja Bonsdorff, Carl v. Gustav Mauritz Armfelt : levnadsskildring. Första delen. 1930, s. 394-395. Arvatenkin jossain on varsinaistakin tutkimusta, mutta ks. yltä kommentti työekonomiasta. Lahjoitusten ja keräysten näkyvyys 1700-luvun sanomalehdissä on yksi teema väitöskirjassani.

2 kommenttia:

  1. Onko tuo pienin rahayksikkö tosiaan riksi eikä runstykki?
    Olen pitänyt riksiä ja riikintaaleria samana asiana.

    VastaaPoista
  2. KIITOS!!! Sarjassa "mennään perstuntumalla" eikä ajatella eikä tarkisteta.

    VastaaPoista