lauantai 26. maaliskuuta 2022

Asiasanaton Olga ja äitinsä, joka oli myös Olga

Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa

Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella taustalla lähdetään 18-vuotiaana toiselle puolelle maata taideopintoihin?

Poikkeuksellisesti osoittautui helpoimmaksi saada tietoa Olga Nordströmin äidistä, joka olikin ainoa elossa oleva vanhempi opiskeluun lähdön aikaan.

Äiti oli myöskin nimeltään Olga Nordström, syntyjään kuitenkin Qvist. Tätä kirjoittaessani Geni-profiilinsa kertoo syntymäpäiväksi 10.12.1861 Artjärvellä ja muistokirjoituksissaan kerrotaan hänen syntyneen 10.12.1860. Kumpikaan ei stemmaa Artjärven kastettujen listaan, jossa syntymäpäivä on 15.12.1859. Vanhempansa Herman Thomansson Qvist ja Helena Salomonsdotter olivat tuolloin itsellisiä. Myöhempien lasten kastemerkinnöissä Orimattilassa Herman oli muonatorppari Kuivannon Köykkölässä.

Olga Gustava meni 4.10.1885 Artjärvellä naimisiin alaupseeri Karl Johan Nordströmin (s. 15.12.1858 Helsinki) kanssa. Artjärvellä syntyi rippikirjan mukaan esikoistytär Elsa Gustava 15.6.1886, mutta perhe oli jonkin aikaa kirjoilla Helsingissä, josta palattiin Artjärvelle kesällä 1887. Tämän jälkeen Olgan mies erosi armeijasta (Artjärvi RK 1880-89 s. 302, 1890-99 s. 357). Artjärveltä muutettiin kahden tyttären kanssa Ouluun joulukuussa 1892 (Oulu RK&LK 1891-1900 s. 936).

Olga Gustava oli siis hyvin nuori naimisiin mennessään, mutta muistokirjoituksessaan ilmeisesti liiotellaan armeijakokemustaan:

Jo nuorena joutui hän seuraamaan hyvin likeltä sotilaselämää miehensä toimiessa aliupseerina vanhassa Suomen sotaväessä. Hän seurasi miestään kaikilla harjoitusmatkoilla ja toimi myöskin upseeriklubin emännöitsijänä. Nämä ”vanhan väen” ajat olivat myöskin omiaan kasvattamaan hänen suuren isänmaanrakkautensa syväksi ja lämpimäksi, jollaisena se sitten kautta koko hänen elämänsä ilmeni hänen kaikissa toiminnoissaan. (Kaiku 26.4.1939)

Tai sitten miehensä oli Oulussa liittynyt uudestaan armeijaan. Siihen viittaa titteli alaupseeri rippikirjassa, mutta välillä näissä on epätarkkuutta. Varmempaa on, että Oulun ilmoituslehti 28.5.1899 kertoi, että Olga Nordström ilmoitti avaavansa ruokatavarakaupan. 

Todennäköisesti saman Olgan kokemus raportoitiin Kalevassa 13.7.1900:

Tulipalo. Tänä aamuna klo 3 aikana alkoivat palomerkit ilmoitella tulen päässeen valloilleen. Paksu savu nousi joen pohjoispuolelta, missä aliupseeri Nordströmin talo merikosken siltain päässä oli yltä päätä tulessa. Ruiskujen ja sammutuskaluston paikalle saavuttua ei enään ollut rakennuksen pelastamisesta puhettakaan ja ryhdyttiinkin vain pelastamaan tuulen alla olevia taloja, mitkä pelastetuiksi saatiinkin. 

Talosta, josta maata myöten paloi kaikki ulkohuoneetkin, oli kotona Nordströmin vaimo lapsineen. Hän heräsi siitä, että katosta putosi jotakin hänen kasvoilleen ja silloin jo oli katto ja muut huoneet tulessa. Kiireen kautta ehti hän pelastaa lapsensa ikkunasta ulos ja itse mennä samaa tietä yöpuvussaan. Ei mitään tavaraa ehtinyt hän saada mukaansa. 

Mistä tuli oli alkunsa saanut, ei tiedetä. Pirtin uunia oli leipomista varten lämmitetty eilen päivällä, eikä sen jälkeen tulta uunissa pidetty. Syytä lie otaksua tulen alkaneen ulkoliiteristä, joka kuuluu olleen jo melkein kokonaan palanut, silloin kun asuinrakennuksesta ihmiset pelastuivat ja liiteri oli tuulen päällä.

Aliupseerista ei ole mitään puhetta. Osoitekalenterissa 1912, johon Olga Nordström on ilmoittanut tittelikseen rva ja osoitteekseen "Pikisaari, Pursik." samoin kuin "Karl, maalari" ja "Ludvig, lukiol.". Ilmeisesti aliupseerista oli tullut maalari ja perheen 17.9.1893 Oulussa syntynyt poika Karl Ludvig oli lukiossa. 

Olgan aviomies Karl Johan Nordström kuoli 3.11.1917. Vain pari kuukautta myöhemmin konttoristi Lusvig Nordström Oulusta kuului Pohjois-Pohjanmaan ensimmäiseen konekiväärikomppaniaan (Liitto 21.2.1918). 

Pohjan mies 5/1939

Kun sitten Suomen vapaussota puhkesi, oli rouva Nordström siinä mukana neuvokkaana, rohkeana ja uhrautuvana. Toimintaansa jatkoi hän edelleen Lotta Svärd-yhdistyksen Oulun osastossa sen perustamisesta lähtien. Täältä oli hän mukana maamme ensimmäisillä lottakursseilla Artjärvellä 1922 sekä sen jälkeen kaksilla kursseilla Tuusulassa. Muonituslottana oli hän aktiivisesti mukana aina siihen saakka kuin hänen terveytensä sen salli. Esimerkillisenä, aina ilolla työhön valmiina nähtiin hänet lottariveissä. Ymmärtäen hänen toimintansa suuren arvon kutsui Lotta Svärd-yhdistyksen Oulun paikallisosasto rouva Nordströmin ensimmäiseksi kunniajäsenekseen. (Kaiku 26.4.1939)

Olga Nordström kuoli 25.4.1939. Hän oli ehtinyt nähdä Ludvigin hengenpelastustoimen uutisena (Liitto 27.11.1931) ja Olga-tyttärensä taidenäyttelyt kotikaupungissa (Kaleva 13.10.1928, Kaiku 23.5.1937) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti