"Kukaan ei tosiaankaan voi olla häntä kauniimpi"

Ylioppilas Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1818 tai 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)

"Entispäivänä, joka oli sunnuntai, olin "klubilla", en huvittelun takia, vaan nähdäkseni tuon eurooppalaisen kaunottaren, ent. mamseli Franzénin, nykyään rouva Haartmanin, ja hänen sisarensa. Kukaan ei tosiaankaan voi olla häntä kauniimpi. Ah, mikä täydellisyyksien ihannekuva! Onpa se monelle naimattomalle nuorelle miehelle hyvä, että hän on naimisissa, sillä kuka? ei, ei! ei kukaan kuolevainen, voisi olla rakastumatta hänen aivan käsittämättömään kauneuteensa. Sisar on myöskin kaunis, mutta ei läheskään niinkuin rouva Haartman. Se siitä, - mutta vielä pari sanaa. Hänen kuvansa on muovailtu Ruotsissa. Hänen muotokuvansa löytyy Tukholman Maalari-Akatemiassa, Italian hovissa ja useissa muissa hoveissa. Jo tämä on jokaiselle takeena siitä, että häntä voi täydellä syyllä voi kutsua täydelliseksi --"

Järnefeltin lumonnut nainen oli Frans Mikael Franzénin 4.7.1800 syntynyt tytär Maria Helena Rosina. Kauneutensa sijaan hän on jäänyt historiankirjoitukseen Suomen ensimmäisenä rokotettuna lapsena, johon vuonna 1802 kokeiltiin aiemman rokonistutuksen sijaan Jennerin karjaruttoon lehmärokkoon perustuvaa menetelmää.

Muotokuvansa Tukholmassa on ymmärrettävissä, mutta miten Pohjolan perukoille olisi eksynyt niin monta maalaria, että teoksia olisi pitkin ja poikin? Verkossa on tätä kirjoittaessa esillä vain venäläiselle taiteilijalle epävarmasti attribuoitu teos, joka kuuluu Kansallisgallerian kokoelmiin. 

Vai oliko Maria Helena Rosina ehtinyt matkustamaan Euroopassa? Isänsä oli Suomen sodan jälkeen pappina Ruotsissa eli ainakaan hänen kanssaan ei päässyt matkustamaan. 

Maria Helena Rosina meni isänsä johtamassa Kumlan seurakunnassa 21.8.1818 naimisiin turkulaisen lääkärin Carl Daniel von Haartmanin kanssa ja päätyi näin Turkuun, jonka seurapiiristä on Topi Artukka tehnyt väitöskirjansa Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. Hän sijoittaa von Haartmanit seurapiirin keskiöön, mutta mainitsee Maria Helena Rosinan vain Winterin päiväkirjamerkinnän 5.3.1819 yhteydessä: "Winter kirjoittaa nähneensä ikkunan kautta Rosina Haartmanin kotonaan soittamassa fortepianoa".

Maria Helena Rosinan aviomies
1850-luvun alussa

Mutta Artukka osaa selittää, missä klubissa Järnefelt (todennäköisesti) kävi: Herrainklubilla, joka oli ensin epävirallinen yhdistys ja vuodesta 1819 osa Seurahuonetta (s. 115-116). Tosin "Klubin jäsenet olivat miehiä, joten tanssiminen ja flirttailu naisten kanssa jäivät muihin tapahtumiin" (s. 116).

Lähteet: 

• Topi Artukka: Tanssiva kaupunki. Turun seurapiiri sosiaalisena näyttämönä 1810-luvulla. 2021
• A. R. Cederberg. Vanhaa ja uutta. 1916, s. 154-155
• Voyages de la Commission scientifique du Nord, en Scandinavie, en Laponie, au Spitzberg et aux Feröe. 1852, s. 102?