torstai 13. tammikuuta 2022

Sergei Garoff, jolla oli huvila ja kivitalo

 

Sakari Pälsin ottama valokuva. HKM CC BY 4.0

Nyt jo kuusi vuotta ikkunastani tuijottamani maiseman vasemman reunan talon paikalla oli vuonna 1934 Standard-bensa-asema. Sen takana tuolloisen Turuntien ja nykyisen Mannerheimin tien varressa oli komea kaksikerroksinen puurakennus. Ylläolevasta kuvasta suurennettuna


Ja toisesta suunnasta (taustalla Pohjoinen Hesperiankatu 3)
Sakari Pälsin ottama valokuva. HKM CC BY 4.0

Signe Branderin otos. HKM CC-BY 4.0

Ja ilmakuvassa vuonna 1922
HKM CC BY 4.0

Ja kotini suunnalta katsoen Signe Branderin otoksessa vuonna 1912 vasemmalla.
HKM CC BY 4.0

Keräämässäni Taipale/Töölö-aineistossa kerrotaan, että rakennuksen omisti kauppias S. Garoff. Hänellä oli siellä puoti ja Taivallahdella purjevene. Talo odotti purkua vuoden 1938 alussa. (V. E. P.: Hesperiagatans historia. Svenska pressen 8.1.1938). 

Kaupunginarkiston perukirjahakemistosta löytyi Sergei Garoff ja Kansallisarkiston digitoinneista itse perukirja 10106. Se vahvisti kaupungin vuokratontilla Berga 1 sijainneen puurakennuksen kuuluneen kuolinpesään samoin kuin Liisankatu 19:n tontin ja rakennukset. Jälkimmäisten osalta kaupunginarkiston kiinteistökortisto kertoo, että Sergei Garoff osti tontin 1885 ja leskensä myi sen asunto-osakeyhtiölle kesällä 1918. Kauppojen välillä tontille oli noussut edelleen pystyssä oleva kivitalo. 
Liisankatu 19 vasemmalla Eeva Ristan valokuvassa.
HKM, CC BY 4.0

Töölön huvila oli Kansalliskirjaston digitoitujen materiaalien perusteella olemassa ja tunnettiin Garoffin huvilana viimeistään vuonna 1879.

Nya Pressen 15.6.1893
Sergei Garoff  oli muistokirjoitustensa mukaan kotoisin Rybinskin kaupungista Venäjällä. Oltuaan kauppiaiden Alexejeff&Klotschkoff palveluksessa hän aloitti itsenäisen kauppiaan uran Helsingissä 1869. Siellä hän meni naimisiin Amanda Augusta Nålbergin kanssa 30.7.1876 ja kuoli 47-vuotiaana 13.6.1893 (Aftonbladet 14.6.1893, Morgonbladet 7.8.1876). Tuolloin kauppaliikkeensä toimi Unioninkatu 43:ssa ja leskensä jatkoi sen toimintaa (US 20.06.1893).  Augusta Amanda Garoffin kuollessa 27.2.1942 häntä surivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset (Hbl 28.2.1942).

4 kommenttia:

  1. Kiitos, olipa mielenkiintoista! Eeva Ristan kuvaama näkymä Liisankadulle kerkesi käydä tutuksi... Jonkin verran lisätietoa mm. Garoffin kivitalojen rakentamisesta on julkaistu asukasyhdistyksen Krunikka-lehdessä 2/2012, s. 8–9. Toisen käden lähde, mutta tekijä on asunto-osakeyhtiön historiikin kirjoittaja: https://kaupunginosat.fi/krunikka/wp-content/uploads/sites/21/2019/04/Krunikka_PDF_krunikka-212.pdf

    VastaaPoista
  2. Minua kiinnosti tuo sukunimi Garoff. Olen pikku hiljaa keräillyt itselleni luetteloa muualta tulleista sukunimistä ja niitä on nyt liki 500. Mukana ei ole tuoreita tulijoita kuten chileläisiä, vietnamilaisia tai vaikkapa somalialaisia nimiä. Ruosinkielisiä olen merkinnyt muistiin vain muutaman, koska yhteisen historian takia niitä ei ole helppo todeta muualta tulleiksi. Eihän tällä kirjauksella muuta merkitystä oe kuin muistuttaa itseä siitä, että ei Helsinki, Turku, Viipuri tai muu Suomi mikään pussinperä koskaan ole ollut.

    VastaaPoista
  3. Bensiiniasema Garoffin talon vieressä tuo mieleen että Sergein v. 1878 syntynyt poika, ins. Nikolai Garoff oli auto-alalla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1096054?term=Garoff&page=31

    VastaaPoista