Kun Anders Johansson Ruutti kuoli Mäntyharjun Karankamäessä marraskuussa 1769 hänen laskettiin olevan 105-vuotias, sillä tiedettiin hänen syntyneen joitakin päiviä ennen Antinmessua 1664. Vuodenaikatieto ei näy kirkonkirjassa vaan Mäntyharjusta marraskuun lopulla Inrikes Tidningariin lähetetyssä kirjoituksessa. Suhtaudun tarkkaan vuosilukuun pienellä skeptisyydellä, mutta on mielenkiintoista, että syntymäpäivästä oli läpi elämän säilynyt noinkin tarkka tieto.
Kirjoittaja tiesi myös Andersin olleen kolmas seitsemästä sisaruksesta, mutta ei kertonut, missä perhe oli elänyt. Onneksi Genin profiilin tekijä(t) on koonnut joukon asiakirjalinkkejä, jotka vakuuttavat Andersin lähtökohdaksi Sysmän tai tarkemmin sanottuna Pertunmaan Ruuttilan.
SAY:ssä (Sysmä 1694-1713 s. 122) Anders on veljensä taloudessa vuonna 1707 ja tuo sinne vaimon vuoteen 1710 mennessä. Mahdollisesti avioliittoa edeltäviin vuosiin liittyy sanomalehden tieto, että nuorempina vuosinaan Anders oli vaihtanut asuinpaikkaansa useasti ja "huvitellut" metsästyksellä. Andersin nuoruudessa paloviina ei ollut vielä yleistä ja hän oli juonut sitä ensimmäisen kerran vasta kolmekymppisenä.
Sanomalehtitekstin mukaan Anders oli naimisiin mennessään "lähes 40-vuotias", mikä viittaisi myöhäisempään eli todennäköisempään syntymävuoteen 1672 tienoilla. Avioliitossa syntyi 9 lasta, joista kaksi tytärtä oli elossa Andersin kuollessa. Tämä täsmää Geni-profiileihin, joissa on läpi peruslähteiden seurattu Kerstiniä ja Karinia. Kerstin oli kuolinikänsä perusteella syntynyt vuonna 1710.
Geni-profiilia edelleen ryöstöviljellen Anders ilmaantuu Mäntyharjun Karankamäkeen henkikirjassa 1725 (KA 8777:2359). Täällä hän asuu loppuelämänsä eli tähän kuuluu sanomalehtitekstin ilmaus "Bodde omsider skäligen wäl på et halft Rusthåll, som han efter förra Freden, med Ryssland sig tilhandlat, där han med sparsam hushållning ägde sin rikeliga utkomst." (Tämä ei ole ainoa Inrikes Tidningarin teksti, jossa förra kriget/freden viittaa suureen Pohjan sotaan eikä ajallisesti lähempään hattujen sotaan.)
Geni-profiilin mukaan Andersin vaimo kuoli vuoden 1752 paikkeilla. Tämä ei sovi kovin hyvin sanomalehden tekstin "lähes 60 vuotta" kestäneeseen avioliittoon, mutta pitkä avioliitto oli joka tapauksessa. Ja ehkä onnellinen, sillä kun Andersin käsivarret vanhoilla päivillään tärisivät, hän sanoi leikillään sen johtuvan siitä, että hän oli niin usein rutistellut vaimoaan.
Sanomalehtiteksti kuvaa Andersin tottuneen lapsesta asti työn tekoon ja inhonneen laiskottelua ja toimettomuutta elämänsä loppuun asti. Mielenlaadultaan hän oli iloinen ja pilaileva, tunnettu ystävällisyydestään ja uskollisuudestaan.
Hän sai vanhentuessaan pitää näkökykynsä, kuulonsa ja ajatuksensa kirkkauden. Elämänsä loppuun Andersin voimat riittivät itsensä hoitamiseen, joten hän ei ollut tyttärilleen rasituksena. Kuolemaan johtanut sairauskaan ei ollut pitkällinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti