Täydennystä Helsingin muinaislöytöihin

Muutama vuosi sitten kaivelin 1800-luvun sanomalehdistä Helsingissä tehtyjä maalöytöjä, kun en valmista listaa ollut löytänyt. En ole löytänyt vieläkään, mutta tietoon tuli sentään (vihdoin) Wilhelm Lagusin keräämä listaus Suomen kolikkolöydöistä (Bidrag tili Kännedom av Finlands Natur och Folk 60. 1900), jonka hakemistolla pääsee helposti käsiksi yhden paikkakunnan löytöihin. Ilokseni havaitsin, että Helsingin osalta vanhimmat tiedot olivat peräisin "vanhan tutun" Mathias Weckströmin käsikirjoituksesta. (Ks.Ihailijakirje Mathias Weckströmille, 1800-luvun pitkät suomalaiset, Kamariurkujen varhaiset valmistajat maassamme) Listaa kootessa huomasin, että Muinaiskalupäiväkirjaan voi tehdä paikkakuntahaun, joten tein poimintoja.

Weckströmin kuuleman tarinan mukaan "kauan ennen vuotta 1816" oli Vanhastakaupungin kallionhalkeamasta nimismies löytänyt isohkon astian täynnä hopeapalasia ja rahoja, jotka olivat nostaneet hänet hyvinvointiin. (Lagus #44)

Weckström tiesi myös, että ennen vuotta 1820 Gaddin tontin rakennustöiden yhteudessä (?) löytyi plooturaha. (Lagus #45)

Vuonna 1841 leski Nordbergin talon perustusta kaivettaessa löytyi pyöreä (halkaisijaltaan 8 tuumaa) marmorilevy, jossa oli kohokuva, ja rautainen mitali Kaarle XI:n kuolemaan liittyen ja 1 vanha raha. Nämä lahjoitettiin silloiseen yliopiston museoon eli voivat edelleen olla jossain tallella? (Lagus #73) Marmorilevy löytyikin Muinaiskalupäiväkirjasta numerolla 38. Kurkistus sanomalehtiin ja kaupunginarkiston kiinteistökortistoon kertoo, että Gustaf Adolf Nordbergin leski Helena asui Kärppä-korttelissa nykyosoitteessa Kirkkokatu 5 & Rauhankatu 6.

Senaatintorin vieressä Salingrenin kivitalon kivijalkaa korjatessa vuonna 1863 löytyi ruotsalaisia kuparirahoja 1744-1763 leimoilla. Nämä päätyivät rahakabinetin kokoelmiin. (Lagus #146 ja Museoviraston muinaiskalupäiväkirja KM 539:1)

Kaisaniemestä löytyi (oletettavasti maasta, mutta pinnalta vai sen alta?) alabasterinpalanen, lamppu ja peltinen torvi, jotka lahjoitti kansallisiin kokoelmiin lyseolainen K. H. G. Haartman 9.5.1866. (KM 609)

Vuonna 1869 Vanhankaupungin Jerikon (å ett ställe "kalladt Jericho") perunamaasta löytyi keväällä pieni hopearaha, joka lunastettiin vanhalta naiselta 50 pennillä kokoelmiin. (Lagus #182)

Ylioppilastalon tonttia valmistellessa löytyi kevällä 1871 pieni vuonna 1658 lyöty saksilainen raha. Myöhemmin kivijalkaa tehdessä löytyi pari muuta rahaa. (Lagus #195) Edellistä blogitekstiä kopsaten ajoitus sanomalehtitekstissä hieman toinen.

"Kaivaessaan ylioppilashuoneen pihamaata, työmiehet viimeis perjantaina löysivät vanhan kuluneen hopearahan, noin markan kappaleen kokoisen. Siinä oli toisella puolella vaakunan ympärystässä päällekirjoitus: "WILHELMUS DUX SAX:" Toinen puoli on täynnä myöskin latinaista tekstiä, josta ei ole helppo selkoa saada, kun useat kirjaimet ja tavuut ovat kokonaan kuluneet näkymättömiin. Löytö tarjottaneen yliopiston kansaistieteiselle museolle lunastettavaksi." (Uusi Suometar 17.10.1870)

Hakasalmen huvilan puutarhasta vuonna 1872 työmiehen löytämä saksilainen hopearaha lunastettiin kokoelmiin kahdella markalla. (Lagus #209) 

Porvari S. Nikolajev lahjoitti vuonna 1874 ruotsalaisen kolikon vuodelta 1535, joka oli löytynyt Korkeasaaresta. (Lagus #233)

Kasvitieteellistä puutarhaa vuonna 1875 kaivaessa löytyi vanhempi ja harvinaisempi kupariraha ja seuraavana vuonna ruotsalainen taaleri vuodelta 1715. (Lagus #246)

KM 1720: "Tohtori K. A. Bomanssonin lahjoitus, joka SMY:lle ilmoitettiin 1.2.-75. Esineet ovat kirjansitoja I. A. Lindenin ostamia ja löydetyt kiventakaa tätä särjettäessä luolassa hänen omistamassa talossaan Kampilla Erikinkatu N:o 14 Helsingissä. Kuittikirja N:o 210.
1. Silmällä varustettu ase raudasta muodoltaan muistuttava varhemman pronssiajan veitsiä. 104 mm pitkä. 2. Isonpuoleinen luinen kuula, johon jäljestäpäin uurros puoliväliin ympäri on kaivettu. 50 mm läpimitaten. 3. Pienempi kuula kipsintapaista ainetta, jonka keltainen pinta on koristettu mustilla sisäkkäisillä rengasryhmillä: 34 mm. läpimitaten."

Munkkisaaresta, luujauhotehdasta vuonna 1882 rakennettaessa, löysi työmies E. Lindström kiven alta noin 4 leiviskää (eli 30 kiloa) venäläisiä ja ruotsalaisia kuparirahoja 1600- ja 1700-luvuilta. Löytöä ei lunastettu kokoelmiin. (Lagus #337)

Etelä-Espa 2:n tonttimaata kaivettaessa vuonna 1882 löytyi 92 venäläistä kuparikopeekkaa ja 7 kulunutta ja pientä venäläistä hopearahaa. Näitäkään ei lunastettu kokoelmiin. (Lagus #348) Eli

"Eilen löydettiin Etelä-Esplanadinkadun talossa n:o 2 pihalla vesitorvia kaivaissa 5-6 jalkaa syvältä maasta: 2 viiden, 5 kymmenen, 63 kahdenkymmenen ja 19 viidenkolmatta kopekan hopearahaa, vuosilta 1813-1833, 6 vanhaa Kaisan - Katarinan hopearahaa, joista vaan eroittaa vuosilu'ut 1766 ja 1767, sekä Paulin aikainen hopeainen risti-raha, josta ei voinut muuta nähdä kun ristin ja joku venäläinen kirjain. Rahat ovat otetut 1:seen polisikonttoriin, jossa niiden kanssa menetellään lain-mukaisesti." (Uusi Suometar 19.9.1882)

(Parikin rahalöytöä puuttuu Lagukselta vuoden 1886 paikkeilta eli sanomalehtien kaivelu ei ole ollut aivan turhaa.) 

Tullisaaresta löytyneen Kristiina-kuningattaren aikaisen kuparirahan lahjoitti vuonna 1891 kokoelmiin Karolina Borgström. (Lagus #472)

Kesällä 1892 Kaisaniemen puistosta löytyi ruotsalainen kupariäyri vuodelta 1724. (Lagus #482)

Kaivokadun talon katosta (!) löytyi vuonna 1898 ruotsalainen nelimarkka vuodelta 1606. (Lagus #570) 

Ja jostain päin Helsinkiä vuonna 1899 löytyi 2 äyriä vuoden 1769 rahaa. (Lagus #593)