sunnuntai 1. elokuuta 2021

Kesäkuussa twiitattua

30.5.

31.5.

  • Tohtoriseminaarista @uniofjyvaskyla tuli aamutuimaan normaali kurssipalautelomake. Hetken mietittyäni täytin rehellisesti, vaikka on aivan varmaa, että vetäjä, joka on lukenut jo satoja sivuja tekstejäni, tunnistaa minut avoimista vastauksista. Järkevämpää tapaa palautteelle?
  • Kun CfP:n palautus on sähköpostitse, niin pitäisikö 200 sanan abstraktista tehdä liitetiedosto vai ei? Kun ei ole speksattu, tietenkään. 
    ["Mä yleensä teen molemmat, kun säilön itsellenikin."
    "Laittaisin liittenä, koska järjestäjänä kerään nämä yhteen tiedostokansioon. Pelkkä s-posti vähän tylsä. Akateeminen maailma tuntuu toimivan edelleen liitetiedoistoilla :)"
    "Kyllä varmaan."
    "Liitetiedosto, näin äkkisesti ajatellen."
    "Järjestäjän näkökulmasta (mielestäni) liitetiedosto on parempi, jos niitä haluaa tallentaa johonkin folderiin tai tulostaa läpikäymistä varten. Toki jos ei ole määritelty niin oletetusarvoisesti molemmat fine. "]
1.6.
  • Minkälaisia ongelmia kohdannut, mitä haluaisit kysyä opettajalta ja lomakkeeseen asetettu 100 merkin rajoitus pakolliseen kenttään! Joten kirjoitin lauseen "kysymykseni ei mahdu 100 merkkiin".
3.6.
  • Kieli&kansallinen historiankirjoitus tai -esitys jaksaa hämmästyttää. Verkkosivuilta ei nimittäin ollut suoraviivaista löytää perustietoja Virossa 1700-luvulla ilmestyneistä saksankielisistä lehdistä. (Löytyi toki yrittämällä.)
  • Ranskalaiset osaa käyttää ohutta paperia. Ihan huomaamattani kannoin kirjastosta (@NatLibFi) melkein 1400 sivua lehdistöhistoriaa.
  • Nyt! (Ja myöhemmin) @auraotto & Salpalinja
8.6.
  • Kun herää (tahtomattaan) neljältä, on päivän urakasta ihan mukava osa tehtynä näin yhdeksältä. Taidan lähteä kippaamaan kassillisen kirjoja Oodiin.
9.6.
10.6.
  • [Kirja-arvio] "Aineistosta löytyi yksi teitittelyn kiivas kannattaja, vuonna 1937 syntynyt miesprofessori, joka paheksui syvästi sitä, että opiskelijat sinuttelevat professoreita." Piti tarkistaa: Matti Klinge on syntynyt vuonna 1936.
  • Ihanaa löytää Saksaa koskeva artikkeli enkuksi, mutta natiivia kielentarkastajaa ei ole taidettu käyttää: "landowners and tenants, office holders and clergymen, furthermore unemployed graduates or project makers". Mitä helkutin projektin tekijöitä? 1700-luvulla! [Oli turhaa lisätä sana natiivi, kielentarkastaja olisi riittänyt]
11.6.
  • Laajennettu itäisen ruotsin sanavarastoa: småkypsä. Ei kannattane käyttää Bernadottelandiassa kuvatessaan pikkasen kypsää tunnelmaa.
13.6.
  • Vitsin omaisesti kaikki 1800-luvun alussa on Engelin suunnittelemaa. Ilmeisesti tämä Viaporin ikonostaasi ihan oikeasti on. (Säilytys [Karttakokoelmat > Vanhempi kartta- ja piirroskokoelma > Muut piirustukset > Viapori, Engelin suunnittelema ikonostaasi, perspektiivipiirros (VKP-4/5:21)] ja digitointi @Kansallisarkist)
15.6.
  • Tajusin tänään suunnitelleeni tälle vuodelle uusinnan lapsuuden kesistä, jolloin mutsi tuli pari kertaa päivässä sanomaan "ulkona on niin kaunis ilma, älä lue koko päivää sisällä." #väitöskirja
18.6.
  • Jokohan olisi lukukauden viimeinen etäväitösseuraus? Vuorossa Zachris Haaparinne ja Voice of the People or Raving of the Rabble? Petitions and Disputes on Political Representation in Britain, 1721 – 1776
21.6.
22.6.
  • Helle aiheuttaa stressiä: aivotoimintaa vaativat tehtävät saatava tehtyä ennen klo 9, jolloin aurinko alkaa lämmittää kämppää. Onneksi heräsin ennen kolmea.
  • Testattu Suomenlinna-näyttely @Kansallisarkist. Vahva suositus: ilmainen ja viileä. Niin ja useita Helsinki-kuvia, joita en ole aiemmin nähnyt.

2 kommenttia:

  1. Projektintekijä on siinä mielessä ymmärrettävä, että Projektmacher oli 1700-luvun Saksassa ihan yleisesti käytetty käsite. Sitä ei voi ihan millään yhdellä sanalla täsmällisesti suomentaa, mutta "näpertelevä, hieman helppoheikkimäinen maailmanparantaja" voisi olla sinne päin. Itse asiassa suomen sanan "konsultti" nykyään saama haukkumasanamerkitys menee osittain päällekkäin sen kanssa, mitä Projektmacher tarkoitti, eli yhteys nykyiseen projektipuheeseenkin on olemassa.

    Suoraan englanniksi ilman selittävää alaviitettä käännettynä sana muuttuu tietysti käsittämättömäksi, mutta juuret ovat siinä suhteessa englannissa, että "projektin" käsite tässä mielessä on käsittääkseni lähtöisin Robinson Crusoe -kirjailija Daniel Defoen esikoisteoksesta An Essay Upon Projects (1697).

    VastaaPoista