Halikon monet onnettomuudet ja avunsaanti

Aikanaan esittelin maanvyörymässä peltonsa menettäneet veljekset Halikon Kurusta. Tuolloin löysin Inrikes Tidningarista kaksi sanomaa saadusta raha-avusta. En kuitenkaan huomannut hakea täydennystä Turussa ilmestyneistä lehdistä, joissa oli myös ilmoituksia annetusta avusta ainakin 2.1.1793, 29.4.1793, 5.8.1793 ja 2.9.1793.

Samaa mallia yritettiin kymmenen vuotta myöhemmin. Tuolloin oli salama osunut Maijalan puustellin mailla hiekkamäkeen, muodostanut syvän haudan ja heittänyt ilmaan isoja kiviä, jotka siirsivät ja tuhosivat läheisen torpan. Kuin ihmeen kaupalla rakennuksessa olleet torpparin vaimo ja äiti sekä kaksi pientä lasta selvisivät hirsirauniosta hengissä. Mutta omaisuutensa menettäneinä, joten kirjoitus Åbo Tidningissä 6.8.1803 päättyy avunpyyntöön. Jos se tuotti tulosta, ilmoitukset eivät osuneet paikannimellä tekemääni hakuun.

Niclas Lafrensenin
miniatyyri
August Armfeltista
Wikimedia

Jälleen (lähes) kymmenen vuotta myöhemmin Viurilan kartanonherra, vapaaherra August Armfelt kirjoitti Åbo Allmänna Tidningiin Halikossa tapahtuneesta onnettomuudesta. Tällä kertaa kyseessä oli lokakuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä Alakydön kylää kohdannut maanvieremä. Se vei mukanaan suurimman osan kylän pelloista ja rantaniittyjä. Maa lähti liikkeelle 1342 kyynärän eli 796 metrin matkalta. Neljä latoa niittymaalla säilyi ehjänä, mutta siirtyi maan siirtyessä syntyneelle kummulle. Kirjoitus julkaistiin 13.10.1812.

Armfeltin kiinnostus tapahtuneeseen selittyy Åbo Allmänna Tidningissä 28.1.1813 julkaistusta selvityksestä: hän omisti kylän maat. Niinpä hän oli määrännyt varamaamittari Simon Grönlundin ja lautamiehet Christer Johansson Postin ja Israel Michelsson Saarenmäen tekemään virallisen vahinkoarvion, jonka lähettäminen lehteen oli todennäköisesti myös Armfeltin idea. Edellistä kirjoitusta vastaavan, mutta hieman tarkemman kuvauksen jälkeen, mainitaan Armfeltin seurassa ollut englantilainen herra Perceval, joka oli lahjoittanut kärsineille kolmelle viljelijälle 150 ruplaa.

Herra Percevalin kerrottiin olevan lordi Ardenin poika ja pääministeri Spencer Percevalin veljenpoika. Uutisia seuranneet tunnistivat varmasti jälkimmäisen nimen, sillä pääministeri oli 11.5.1812 dramaattisesti ammuttu kuoliaaksi parlamenttitalossa. Veljensäkin on saanut Wikipedia-sivun, jolla kerrotaan kuudesta pojasta. Jos historiallisesta romantiikkaviihteestä olen jotain oppinut, niin Halikossa käynyt ei ollut perheen vanhin poika, sillä tällä todennäköisesti olisi ollut joku arvonimi. Toisaalta tämäkin oli vain 18-vuotias vuonna 1812, joten pikkuveljensä olisivat olleet vielä nuorempia.

Ehkä tämä herra Perceval kertoi kotimaahan palattuaan näkemästään, sillä August Armfeltilla oli vielä kerran syytä palata maanvyörymään. Åbo Allmänna Tidningin 12.2.1814 ilmoituksissa Armfelt ylisti englantilaisten hyväntekeväisyyttä. Hän toisti tiedon Pecvalin lahjoituksesta ja kertoi nyt, että  samat onnettomat olivat äskettäin saaneet 300 ruplaa markiisi Buten pojanpojalta "Carl John af Dumfris och Windsor". Sama teksti julkaistiin toistamiseen 24.3.1814.

Ja mitä tapahtui Alakydölle? Tuoreen inventoinnin (pdf) mukaan: "Alakytö ilmaantuu karttoihin 1780-luvulla isojaon myötä. Tuolloin siellä kuitenkin jo on kaksi taloa, Alimmainen ja Ylimmäinen sekä yksi torppa. Alakydön kaksi taloa säilyvät täällä 1900-luvulle, jolloin ensin tyhjenee Alimmainen, jonka tontti otetaan viljelykäyttöön. Ylimmäisen tontilla on edelleen säilynyt yksi vanha rakennus." Maanvyörymää ei ole noteerattu kylän kehityshistoriassa.