Huhti-toukokuussa

26.4.

• Rhett&Link arvuuttelivat kansainvälisiä dumplingeja. Jostain syystä Suomen kontribuutio oli oudosti muotoiltuja veripalttuja eikä mykyjä tai klimppejä. [En kyllä ole eläissäni nähnyt mykyjä tai klimppejä.]

27.4.

• [Etsin YouTubesta 1700-lukua ja kertovat, että ihmiset etsivät myös I ja II maailmansotaa] Ihanko totta?
• [Kirsin kirjanurkka ilmoitti lukevansa Johanna Valkaman romaania Katariinanpyörä, josta ilmestyi myöhemmin blogikerjoitus] Piti oitis googlata. Romaani sijoittuu nuijasodan jälkeiseen Suomeen.

28.4.

• Elokuun lopussa luvassa 1000 sivua Suomen historiaa kahtena tiiliskivenä. Lihasharjoittelu käyntiin?
  [Viittaan kirjoihin Suomalaisen yhteiskunnan historia (1500–2000),
  osa I: Rakenteet ja instituutiot ja Suomalaisen yhteiskunnan historia (1500–2000)
  osa II: Yhteisöt ja identiteetit, jotka kustantajan mainostekstin mukaan "muodostavat kertomuksen yhteiskunnan synnystä ja muutoksesta 1400-luvulta 2000-luvulle. Se on myös kertomus Suomen synnystä eli uudesta yhteiskunnasta, joka alkoi hahmottua aikalaisille 1800-luvun alkupuolella. Tuolloin keksittiin kansallinen kulttuuri ja Suomen historia, joista sittemmin tuli suomalaisen yhteiskunnan itseymmärryksen perusta ja identiteetti."]

29.4.

• Tietokirjailijoiden webinaarissa Jussi Nuorteva juuri kertoi, että hankkeen Suomalaiset Venäjällä tutkijapaikkoihin oli tullut pari sataa hakemusta.

30.4.

• [Mike Boydin video How Difficult is it to Ride a Penny Farthing?] Tämän olen kauan halunnut nähdä ja tietää.

1.5.

• Muistatteko mitä merkitystä oli Rothoviuksella? Aleksi Kauppisen Vox Turun kakkoskauden eka jakso kertaa päällimmäiset. Mukana tietenkin Turun 1600-luvun tietäjä Veli Pekka Toropainen.

2.5.

• "Kun viisitoista vuotta vaan ma kerran täyttää saan,
  Samaanpa käyn mä taisteluun ja nälkään, kuolemaan."
  [Immi Hellén: Lasten lauluja. 1899]
• "Keskustele äitien ja vakavamielisten kasvattajien kanssa. Suurin huoli heillä on nuorison väärästä ja liiallisesta huvittelusta.
  Kysy kaupunkilaisnuorison aatteita ja vapaa-ajan harrastuksia, niin voit ne viidellä sormella laskea: 1) tanssi-iltamat, 2) elävät kuvat ja niistäkin kaikkein hulluimmat ilveilyt, 3) kahvilan sorina ja tupakan savu, 4) kaduilla käveleminen ja 5) sirkus ja teatteri. Näin haasteli minulle äsken huolestuneena vakavamielinen nuori mies."
Vilho Reima: Nuoriso huvittelee (1925)
• [Hesarissa juttu harvoin alkuperäisinä säilyneistä asuntopohjista] Asuin Eirassa 1913 valmistuneessa villassa. Talohistoriikkia tehdessä selvisi (jo arvattu) huoneiston pohjan vahva muutos. Sääli, mutta kyllä kylpyhuone oli kiva juttu. Nykyinen kämppäni Töölössä on entinen vastaanottohuone, joten tuskin alkuperäisessä asussa tämäkään.
• Historia kuuluu kaikille – Museonjohtaja Kalle Kallio uskoo elämyksellisen kansanvalistuksen voimaan
• Sarjassa: kun kuvailutieto puuttuu, niin kaikki puuttuu. Mitä h*lvetin järkeä on *muoti*kuvien hakuliittymässä, jossa ei voi tehdä aikarajausta? Eikä kokoelman avattuaan sanahakua? Kas, muistin juuri, miksi käytän Europeanaa erittäin harvoin.
• Hei @Finnafi ! Jos haluan löytää jotain vuodelta 1784, niin tuhannet hakutulokset, joiden ajoitus on tarkkuudella 1000-2000, eivät ole se, mitä haluan eteeni. Ja miksi @slsfinland arkistoaineisto on "esineitä"? [Vastaus: Valitettavasti Finnaan tulee aineistojen tarjoajilta toisinaan ajoittamatonta aineistoa. Tällä hetkellä esim. museokentällä on käynnissä paljon taustajärjestelmien muutosprosesseja, jotka vaikuttavat hidastavasti myös Finnassa näkyvien aineistotietojen päivittymiseen.]

3.5.

• Perjantaina @HannuHe1 puolustaa @jyu_hela väitöskirjaansa, jota varten tutki "evakkouden kokemuksia ja elämäntavan muutosta rajakarjalaistaustaisten ortodoksisisarusten kirjekokoelman avulla". [Hannu Heikkilä: "Mureen kirjeet: evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle"]

4.5.

• Riksarkivetin aukiolo on minimoitu tavalla, jota Suomessa toivottavasti ei nähdä. @JIlmakunnas aiheesta laajemmin blogitekstissään.

5.5.

• SKS:n tilaisuuden Tutkimuspolkuja arkistoaineistoihin alkurupattelussa kutsutaan Harlekiineja ala-arvoiseksi kirjallisuudeksi. Tämähän alkoi retrosti.

6.5.

• [Ulkomaisen lehden juttu belgialaisen maanviljelijän toisen maan puolelle siirtämästä rajakivestä] Onni on elää sellaisessa Euroopassa, jossa maiden rajapyykin siirto otetaan vitsinä. [Ja sitten syötteessä tulikin sitten vastaan Ranskan ja Jerseyn kriisi, jossa laivasto oli vesillä.]

7.5.

• "Nimittäin, aiemman opinnäytetyön tekstin kopioiminen lähdeviitteineen ei ole Haaga-Helian mukaan itseplagiointia vaan AHOT-menettelyyn kuuluvaa aiemmin opitun tunnustamista."
• Jälleen käynnissä väitöstilaisuus, jossa väittelijällä on museotausta, jonka arvelen vaikuttavan rauhalliseen ja vakuuttavaan ilmaisuun.
• Åbo Akademin kirjastolla on Suomen ja mahd. maailman ainoa kappale yhtä julkaisua jossain Vaasassa. Kysyin miten sen saisi nähtäväksi ja kirjastonhoitaja tenttaa affiliaatiotani. Miksi? [Aivoni toimivat viiveellä ja tein kaukolainapyynnön Kansalliskirjastossa.]

9.5.

• Historian lähteille tyypillisesti parhaiten dokumentoitu ja ohjeistettu naisen vaate Ruotsin 1700-luvulta on kansalliskude, jota ei käyttänyt juuri kukaan. [#eBooks Brolin Jonas: Underrättelser hörande til Modell-ritningen öfwer swenska nationella fruntimmers klädedrägten, utgifne år 1778. Stockholm, tryckte i kongl. finska boktryckeriet, hos Joh. A. Carlbohm., 1778]

12.5.

• Vau, suomalainen tutkimus esillä ruotsalaisessa esityksessä. Ja vain yksi erisnimi väärin kirjoitettuna. [Myöhemmin toukokuussa kuuntelin ruotsalaista, joka äänsi Jutikkalan Juitikkalaksi. Ks. myös 14.5. twiitti]

13.5.

• [Why Beethoven's Für Elise is so Famous] Hitti jo yli 150 vuotta, eikä julkaistu Beethovenin elinaikana.

14.5.

• Onneksi @OlliBackstrom nimi on niin ruotsalaisen näköinen, että se on kirjoitettu virheettömästi Svenska Dagbladetin sivun artikkelissa. Hienoa näkyvyyttä 1600-luvun tutkimukselle! Ja kiitos @HelMet_kirjasto , että jutun sai kotikoneelle näkyviin. [Sisälsi mm. virkkeen "Olli Bäckströms finländska avhandling är ännu en påminnelse om all den intressanta forskning som görs i den gamla östra riksdelen om äldre svensk historia."]

15.5.

• Mika Lietzénin Taipumaton Tanner on hyvä elämäkerta, ainakin kun lukijalla olemattomat lähtötiedot. Pari miinuspistettä jatkosodan esittämisestä (melkein) erillissotana.

17.5.

• Ovet @NatMuseum_FI aukeavat klo 11. Jonotustilanne 20 minsaa vaille: yksi henkilö eli minä. On sitä hullumpienkin asioiden takia seisty kylmässä tuulessa. [Blogiteksti käynnistä. Mari Jalavan saate "Näitä Kaisan asiantuntevan kriittisiä museopostauksia olikin jo ikävä" lämmitti mieltä]

21.5.

• Kuka suomalainen G. N. oli 1860-luvun alussa Algeriassa?
• Dokumentointi datan jaossa tärkeämpää kuin siivous, toteaa @jiemakel käynnissä olevassa @NatLibFi työpajassa.

22.5.

• Liityin FB:ssä uuteen Helsingin historiaryhmään. Näköjään siellä on porukkaa, joiden mielestä Töölöntori on Etu-Töölöä. Täh? [Ihanaa, että joku on pysyvää. Tapiolassa asuessa vedin herneen nenään, kun (suht harvoin) Pohjois-Tapiolasta puhuttiin Tapiolana ja Eirassa (suht usein) kun nimellä viitattiin muuhun kuin Laivurinkatu-Merikatu-Telakkakatu-Tehtaankatu rajaukseen. Ei prkl paikannimillä ole mitään merkitystä, jos niitä käytetään ihan miten sattuu!]

25.5.

• Kolonialismityöpajassa ruotsalainen puhuu Ruotsin museoiden ihmisjäänteistä. Odotan mielenkiinnolla mainitaanko kokoelmien suomalaiset. (Saamelaiset melko varmasti.) [Vasta keskustelussa tuotiin esiin ja esiintyjä tuntui olevan pikkasen hukassa.]

26.5.

• Varaukset @HelMet_kirjasto ovat tapissa, joten lähettelen vaihteeksi pyyntöjä @NatLibFi . Ilo on historiantutkijan asua Helsingissä.