Töölöläinen Margareta 1400-luvulla

Onnekkasti minulle Tapio Salminen taannoin jakoi uudelleen Töölöön liittyvän twiittiketjun maaliskuulta 2015, jolloin asuin vielä historiattomassa Eirassa. Nyt esittelemänsä Tallinnassa vuonna 1476 tehty porvari Olof Lauressonin testamentti oli erinomaisen mielenkiintoinen. Sillä vaikka tiedän paremmin, tuntuu Helsingin seutu täysin asumattomalta ennen voudintilien alkua ja kaupungin perustamista.

Backlund, Bengt /
Upplandsmuseet
CC BY-NC-ND

Hakematta käsiini Salmisen tiiliskiveä Helsingin pitäjän keskiajasta esimerkiksi Kaupunginmuseon sivuilta on avattavissa V.-P. Suhosen ja Janne Heinosen tekemä inventointiraportti Helsingin keskiaikaiset ja uuden ajan alun kylänpaikat 2011 (pdf). Sen sivulla 13 on taulukko Helsingin kylien esiintymisestä keskiaikaisissa lähteissä. Töölön kohdalla on vain tämä testamentti, joka on DF:ssä numerolla 6676. Teksti on yhdenlaista saksaa, joten Salmisen tulkinnalle on käyttöä.

Testamentintekoiässä vuonna 1476 ollut Olof olisi voinut syntyä 1420-luvulla. Hän oli perinyt vanhemmiltaan Margareta-sisarensa kanssa maata Töölöstä ja Hindernäsistä eli Meilahdesta, joten nämä maastot olivat molemmille tuttuja ja toinen ehkä lapsuudenkoti. Nämä maat Olof testamenttasi sisarelleen, joka edelleen asui Uudellamaalla. Lisäksi Margareta sai 10 Riian markkaa, mikä oli neljäsosa hyvin toimeentulevan tilan hinnasta. Ehkä ilmeensä oli tästä kuulessaan yhtä yllättynyt kuin Härkebergan kirkon maalauksessa kehräävällä naisella.

Sisaren- tai veljenpoika sai puolikkaan laivaa ja Santahaminassa asunut velipuoli Peter hopeavyön ja tikarin. Anteliailla lahjoituksilla oli testamenttitekstin mukaan pyritty siihen, etteivät sukulaiset kiistäisi leskelle jäänyttä osuutta, johon kuului Tallinnassa kivitalo kauppatavaroineen. Annettavaa riitti myös neljälle Tallinnan kirkolle ja Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkolle. 

Salmisen tulkinnassa on yksityiskohtia, joita en erota DF:n litteraatiossa, joka pisteidensä ja Salmisen kuvassa näkyvän tekstimäärän perusteella onkin epätäydellinen. Ja liittämättä paikkaan, vaikka kirjoituspaikka on selvä. Se, että Töölö ja Hindernäs eivät ole haettavassa muodossa on sitten toinen juttu. Salmisen mukaan Margareta asui testamentin kirjoittamisen aikaan Töölössä ja SDHK:n tulkinnassa Meilahdessa, joten asiaan jää hitunen epävarmuutta, vaikka kallistunkin Salmisen asiatuntemuksen puoleen.

Omasta asiantuntemuksestani en pääse puhumaan, sillä kysyttäessä olisin huitonut Töölön kylän paikkaa jonnekin Töölönlahden pohjoispuolelle. Inventointirapsan mukaan "Töölön kylä on sijainnut Mannerheimintien ja Runebergin kadun risteyksen tienoilla, Töölönlahden pohjukan länsirannalla. [...] Oopperatalon etelä- ja itäpuoleisessa puoleisessa puistossa saattaa paikoin olla jäljellä kylään ja sokeritehtaaseen liittyviä rakenteita." Ehkä tämän saan nyt pysymään mielessäni.