tiistai 9. helmikuuta 2021

Ruotsi 1500-luvulla (peruskouluversiona)

Paljonko 1500-lukua on löytynyt Ruotsin valtionmuseoista peruskoululaisille esitettäväksi? Vain kolme osiota. Ensimmäisessä kerrotaan vaakunoista ja esillä on ensimmäinen Suomeen liityvä esine. Eikä vain Suomeen vaan Satakuntaan, jonka vaakunan Kaarle X Kustaan hautajaiskulkueeseen ompeli Nils Niklas Stare. Vuosi oli 1660 eli eksyimme jo seuraavalle vuosisadalle.

Oikeaan vuosisataan liittyy tehtävä vertailla Eerik XIV:n ja Tanskan kuningas Frederik II:n vaakunoita, joista pitäisi löytää kolme samankaltaisuutta. Tämä tehtävä onnistuu minulta, joten varmaankin myös kohderyhmän 10-12-vuotiailta. Molempien vaakunoiden kentissä on Ruotsin kolme kruunua, taivutetun kirveen päällä seisova leijona, joka ei symbolisoi Suomea vaan Norjaa, ja Tanskan kolme leopardia sydämen kanssa. Paljastettakoon, että kahta jälkimmäistä en olisi osannut yhdistää oikeaan paikkaan.

En myöskään muista kuulleeni, että Kalmarin unionista periytyvä vaakunoiden samankaltaisuus oli yksi syistä Pohjoismaiden seitsenvuotiseen sotaan 1563-1570.

Seuraavan osion otsikko majavasta, joka on puoliksi kala, tulee mieleen katolinen paasto, mutta pointtina on esitellä Skoklosterin linnan kokoelmiin kuuluva keittokirja Koch und Kellermeisterey vuodelta 1554. Kuten nimestä voi arvata kirja oli saksalainen painotuote, mutta edelleenkään kirjallisesta kulttuurista ei sanota mitään!

Kirjan kannen kuvaan jokseenkin satunnaisesti ripotelluista numeroista saa auki näytteitä sisällöstä. Ne on käännetty suoraan ruotsiksi eli vaikuttavat melko käsittämättömiltä. Ainoa avattu teema on humoraalioppi.

Lapsiparat saavat sitten miettiä, että miksi mukana ei ole tarkkoja mittoja ja lämpötiloja, sekä sitä miten ohjeista näkee, että ne on tarkoitettu varakkaille. Myös kysymys siitä, miksi majava kuvataan puoliksi kalaksi jätetään oppilaiden arvattavaksi. 

Kolmas osio käsittelee reformaatiota. jonka kerrotaan alkaneen Ruotsissa 1530-luvulla ja tulleen valmiiksi 1590-luvulla, sillä Uppsalan kokous 1593. Päätoimijana luonnollisesti Olaus Petri.

Esimerkkinä reformaation vaikutuksista ihmisten elämään esitetään Linköpingistä 1676 löydetty kätkö, jossa näyttää olleen useita relikvarioita ja ehtollisastioita. Kätkön syyksi kerrotaan ymmärrys, että "valtio" veisi kirkon maat ja arvoesineet. Mutta varsinaisesti ei sanota, että tämä piti paikkansa.

Muutoksista kerrotaan kuvalla, josta saa painella numeroita. Kuten jonkun edellisen vuosisadan kohdalla esitetään tässäkin, että refornaatio siivosi kirjoista pyhimysten ja neitsyt Marian patsaat. Lemppariaiheeni kuoriaita ei tule esille. 

Vuosisadan esinegalleriasta kolmijalkainen pata olisi hyvin sopinut aiempaankin aikaan, mutta linkittyy kokkausosioon, kuten myös tavallaan islantilainen taikakirja, jonka yhteys Ruotsiin jää epäselväksi. Oudolta tuntuu myös Raamatun islantikäännöksen esiinnosto, kun omassa maassa käännöksiä tehtiin tällä vuosisadalla sekä ruotsiksi että suomeksi. Edellinen näistä mainitaan esinetekstissä.

Kaksimetrinen piikkinen nuija ei liity Nuijasotaan vaan meillä tuntemattomampaan Dacken kapinaan 1542-1543.

Teksti perustuu sivuston tilaan 8.-9.12.2020.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti