Hollolan tyynyntäytteestä sanomalehteen 1776 kirjoittanut

Valitsin väitöskirjaani tarkoituksellisesti aiheen, joka on mahdollisimman kaukana vahvimmasta osaamisalueestani eli henkilöhistoriasta. Koska tutkimissani lehdissä lähes kaikki kirjoitukset julkaistiin nimettöminä, kirjoittajia voi harvemmin edes arvailla. Suomen puolella poikkeuksiin kuuluu 27.2.1767 päivätty kirjoitus, sillä kirjoituspaikaksi on merkitty "Paimela i Hollola". Kyse voi tietenkin olla säterirusthollissa olleesta vieraasta, mutta vahvempi kandidaatti on isäntä eli Torsten Vilhelm Torwigge.

Aateliswiki jättää epäselväksi, missä ja minä päivänä Anna Maria Sprengtport vuonna 1708 synnytti. Aviomiehensä Torsten Torwigge oli tuolloin kapteeni Inkerinmaan rakuunarykmentissä, joten todennäköisesti perhekin oli Ruotsin itärajalla eli sota-alueella. Myöskään 1710-luvulla syntyneille lapsille ei ole syntymäpaikkoja, mutta syntymiä on useita, joten perhe on ollut yhdessä tai vähintäänkin yhteydessä. Sodan jälkeen (14.10.1721) Torsten Torwigge liittyi Kymenkartanon jalkaväkipataljoonaan ja sai  virkatalokseen Ruotsinpyhtään Kungsböle Yrjasin (Wirilander). Uransa ja elämänsä päättyi Georg Albrekt von Stockmanin kanssa käydyssä kaksintaistelussa 10.6.1725. Jakob Jakobsson ja Anna Guttorp arvelevat, että taistelun syy liittyi Haminan rauhattomiin oloihin.

Torsten Vilhelm Torwiggen vanhimmat veljet Jakob Johan ja Carl Magnus olivat sodan aikana ehtineet palvelemaan Ruotsin armeijassa ja jäivät sen jälkeen Venäjälle. Torsten Vilhelm liittyi isänsä rykmenttiin vuonna 1722. Vuoden 1726 hän erosi ja liittyi seuraavana vuonna Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmenttiin, jossa uransa oli jossain määrin nousujohtoinen. Yksi ylennys tiedotettiin Posttidningarissa 29.1.1759.

Pisimpään eli vuodet 1741-1759 Torsten Vilhelm Torwigge piti kersanttina virkatalonaan Hollolan Noitalan Soikeloa (Wirilander). Hollolan kirkonkirjat paloivat vuonna 1756 , joten niistä ei selviä milloin Torsten Vilhelm asettui Hollolan Paimelaan. Syyskuun 4. päivä 1764 solmitun avioliittonsa kirjauksessa sekä hän että morsian Maria Margareta Borg ovat Paimelasta. Inrikes Tidningarissa 25.10.1764 julkaistussa ilmoituksessa etunimet ovat toisin. 

Entiseksi kuninkaankartanoksi (?) Paimelasta löytyy verkosta hämmentävän vähän valmista tietoa. Tila oli Wrangel-suvun Hansilla 1600-luvun lopulla (HTF 1/1916) ja menettänyt sitten kaiken kiinnostuksen. Wrangeleilla oli Hollolan kirkossa hauta alttarin lähellä ja suvun jäsen lahjoitti nykyisen alttaritaulun. Peruslähteidenkin tavoittaminen oli hankalaa, ennen kuin huomasin Paimelan verokirjanpidossa kuuluneen Asikkalaan lähes koko 1700-luvun. Tälläkään tiedolla ei SAY:n Paimeloista erottunut oikea tila. Jossain määrin keskeinen ja mittava säteri on ollut, sillä se toimi käräjäpaikkana (IT 14.10.1773). Mutta en lähtenyt kaivelemaan läänintilien verifikaateista tarkennusta.

Vuonna 1771 aloitetussa Hollolan rippikirjassa (s. 33) Paimelaa kiistatta isännöi Torsten Vilhelm Torwigge, joka tilalta käsin neljä vuotta aikaisemmin hän kirjoitti vastauksen Inrikes Tidningarin joulukuun 1766 numeroissa esitettyihin kysymyksiin ulkona kasvavasta kasvista ja sisällä hirsirakennuksissa kasvavista sienistä. Kasvin hän tunsi nimellä kasdun, joka SAOB:n mukaan on tarkoittanut joko osmankäämiä tai suovillaa. SAOB tuntee myös käytön polsterin täytteenä. Torwigge kirjoittaa, että lähiseudun rahvas käytti kasvia tyynyn täytteenä, vaikka se tiivistyi helposti. Kyse taisi olla suovillasta. ("Eljest samlas desse Kasdun af Almogens Qwinfolk här i Orten at upfylla deras Hufwud-Dynor med; men de sammanwalkas lätteligen och warda nog hårde och otjenlige at ligga uppå för dem, som ej äro wane därwid.")

Hyvin saman tyylinen on Hollolassa 25.9.1767 päivätty vastaus Inrikes Tidningarissa esitettyyn lampaanhoidolliseen kysymykseen. Mutta Hollolassa oli toki muitakin kirjoitustaitoisia ja Inrikes Tidningariin lähetettiin pitäjästä sanomia vielä Torwiggen 12.6.1772 kohdanneen kuoleman jälkeen. Tilalle jäi asumaan leskensä ja tämän sisko Anna, joka kuoli 65-vuotiaana 16.9.1791. Maria Margareta kuoli 71-vuotiaana 17.12.1793. Häntä ei mainita edes nimeltä aateliswikissä ja taustaansa en onnistunut tavoittamaan.