Töölön eli Hesperian saippuatehdas

Selvitellessäni Töölön tykistöpihaa en käyttänyt vuoden 1866 asemakaavakarttaa, jossa seutu nykyisen Hesperiankatujen itäpäässä näyttää tältä:

Tykistöpiha on tässä kartassa varsin epämääräinen, mutta toisella puolella tietä on selvästi merkitty sokeritehtaan ja Hesperian "huvipuiston" väliin saippuatehdas. Mikäs laitos tämä oli?

"Saippua-, suopa- ja kynttilätehtaan Töölössä" perusti lokakuussa 1837 kondiittori Conrad Clopatt ("luettelo teollisuusyrityksistä, jotka olivat ammattikuntalaitoksen ulkopuolella", Helsingin kaupungin historia III:1, s. 542-572). Helsingin kaupunginarkiston hakemistosta maistraatin pöytäkirjoihin näkyy, että sveitsiläisen maahanmuuttajan porvarioikeudet ja kansalaisuudenvaihdos ovat samalta vuodelta.

Kortista erottuu myös jonkun Töölön pellon vuokraaminen 30 vuodeksi. Tehtaan sijaintia jossain Töölössä todistaa myös ilmoitus Helsingfors Tidningarissa 5.2.1840. Finlands Allmänna Tidningissä 31.12.1845 julkaistussa (kahden sivun!) listauksessa Suomen tehtaista on Helsingissä kaksi saippuatehdasta: toinen Clopattin ja toinen Langéenin. (Langéenin yrittäjäurasta kirjoittamani blogiteksti odottaa julkaisujonossa. Mies vuokrasi kahta huvilaa Töölössä, mutta tehdas oli näkemieni lähteiden mukaan Siltasaaressa.) Samat tehtaat ovat Teknisk tidskriftin 5/1853 julkaisemassa Helsingin manufaktuurien listassa. Clopattilla oli tuolloin kolme työntekijää.

Helsingin kaupungin historian luettelon mukaan Clopattin tehdas siirtyi 5.8.1859 Aug. Fridolf Fohströmille, joka tunnetaan lähinnä ooperalaulaja Alma Fohströmin isänä. Vuonna 1861 Fohströmin kynttilä- ja saippuatehtaassa oli 5 työntekijää ja seuraavana vuonna 7 (Helsingfors Dagblad 27.4.1863). Jokseenkin samaan ajankohtaan osuu saippuatehtaalle erotettu tontti Hesperianpuiston kyljessä. Hakasalmen ja Hesperianpuistojen puistohistoriallisen selvityksen (pdf) mukaan Hesperian ravintolan palon ja Turuntien oikaisun yhteydessä Hesperian tontista lohkaistiin osa 61a saippua- ja kynttilätehdasta varten. Sen naapurina pohjoispuolella oli sokeritehtailija Kiseleffin huvila eli sijainti tuotantolaitokselle on hieman erikoinen. Olikohan tehdas ollut samalla paikalla jo aiemmin?

Ote Carl Adolf Hårdhin ehkä vuonna 1867 ottamasta valokuvasta (HKM, CC BY 4.0)
Keskellä Kiseleffin "huvila" ja oikealla sokeritehdas.
Huvilan vasemmalla puolella rannassa erottuu rakennuksia, jotka voisivat olla saippuatehdas.

Matti Klingen Pääkaupungissa (2012, s. 300) Kiseleffin huvila on "suuri kolmikerroksinen asuinrakennus, jonka fasadia koristi neljä pylvästä, ja jolta kohti katettu tie rannan uimahuoneelle". Kiseleffin puinen huvila syttyi palamaan iltapäivällä 16.7.1866 mahdollisesti katolle eksyneestä koemielessä ammutusta ilotulitteesta. Tulipalo ei levinnyt sokeritehtaaseen eikä saippuatehtaaseen (Helsingfors Dagblad 17.7.1866)

Maistraatin pöytäkirjoissa Fohström esiintyy hakemistokorttien mukaan vain kun hän on aikeissa vuonna 1866 perustaa Hesperian tontilleen kauppapuodin. Fohströmin muistokirjoituksen perusteella "joidenkin vuosien kuluttua" saippuatuotanto oli siirretty Hesperiasta Sörnäisiin Fågelvikin huvilalle (Helsingfors Aftonblad 9.8.1893). Muutokseen viittaa se, että vuoden 1878 ilmoituksissa esiintyy "Tölö Teknokemiska fabrik" (Esim. Hbl 27.4.1876 ja HD 3.2.1881) ja vuonna 1880 Tölö spritfabrik eli viinatehdas (esim. HD 20.4.1880). Kuitenkin vuosien 1879-1881 osoitekalenteiden perusteella Fohströmin pyöritettävänä oli "Hesperia tvålfabrik i Tölö". Viimeksimainitun vuoden lopulla Fohström teki konkurssin (Helsingfors Dagblad 24.12.1881). Helsingin kaupungin kunnallishallintokertomuksen (pdf) mukaan vuonna 1884 Fågelvikin saippuatehdasta oli järjestämässä kauppiaantytär A. M. S. Fohström, arvatenkin isänsä bulvaanina. Tehdas syntyi, sillä Kaupunginmuseon valokuva Fohströmin saippuatehtaasta on sijoitettu Kaikukadulle.

Apteekkarin poika
Carl Fredrik August
vuonna 1877
Museovirasto, CC BY 4.0

Näinä vuosina tontilla 61a oli Fohströmin ohella toimijana apteekkari Fredrik Wilhelm Langhoff, jolla oli maistraatin pöytäkirjan hakemiston mukaan vuodesta 1873 oikeudet viinankeittoon ja teknokemialliseen tehtaaseen, jotka yhdistyisivät helposti edellä mainittuun. Osoitekalenterien perusteella viimeistään vuonna 1881 Langhoff asui tontilla Hesperia 61a. Vuoden 1888 osoitekalenteriin hän ilmoitti saman osoitteen ja tittelin "apteekkari ja tehtailija". Sanomalehti-ilmoitusten perusteella tontilla oli ainakin viinakauppa (Hbl 20.11.1884) ja viinatehdas (Helsingfors 13.7.1882). Langhoff kuoli 21.3.1889. Hänen kanssaan Hesperia 61a:ssa oli asunut ainakin opettajatyttärensä Alma Charlotta Langhoff (Hbl 14.8.1886).

Jo yhtä aikaa Langhoffien kanssa huvilassa vaikutti V. Klotschkoff, joka piti siellä ainakin yleistä saunaa (Hbl 8.12.1882). Vuoden 1889 osoitekalenterissa hän oli tontin päävuokraaja. Vuonna 1929 tontin vuokraoikeudet kuuluivat leskirouva Eudokia Klotschkoffin perillisille, joten perhe oli tontin pitkäaikainen haltija (Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1929, pdf). Jostain syystä vuoden 1896 paikkeilla kuolleen kauppias Klotschkoffin perukirjaa ei ole kaupunginarkiston hakemistossa. En ole venäläisten tutkimiseen perehtynyt, ehkä heitä koskivat toiset säännöt. Valitettavasti perheestä ei verkkohauin löydy muutakaan tietoa. 

Juuri ennen kauppiaan kuolemaa tontille rakennettin uusi saippuatuotantolaitos, jota tuli pyörittämään pietarilainen saippuayritys Schukoff (Helsingfors Aftonblad 17.3.1894, Hbl 30.6.1894, Lördagsqvällen 14.7.1894). Yritys lienee jäänyt lyhytaikaiseksi, sillä suurehkoa tehdasrakennusta tarjottiin pian vuokralle (Hbl 19.2.1898).

Tuotantolaitos ei liene ollut Klotschkoffin huvilatontilla Turun tien varressa, jonne avattiin vuonna 1906 Kansankeittiö, jossa oli "Hyvä, ravitseva ruoka ja halvat hinnat" (Työmies 5.6.1906). Kansankeittiö oli toiminnassa edelleen kaksi vuotta myöhemmin, kun Signe Brander otti alla olevan kuvan, jossa Kansankeittiön kyltti on etualalla olevassa rakennuksessa. (Rakennus kuvattiin vielä 1920-luvun alussa, mutta on purettu vuonna 1927.)

Kuva: Signe Brander, HKM. CC BY 4.0

Branderin samana vuonna Kansallismuseon tornista ottamassa kuvassa Hesperia 61a:n ilmeisen useat rakennukset jäävät paljolti puiden taakse.

Signe Brander, HKM. CC BY 4.0

Tuotantolaitoksia lienee käyttänyt vuonna 1896 perustettu Helsingfors Färg- och Fernissfabrik, Ullrich, Anderzén & C:o, joka muutti Humalistosta Hesperia 61a:han vuonna 1909 (Adress- och yrkeskalender för Helsingfors jämte förorter 1909, Mercators handels- och industrikalender 1913). Tämä Helsingin väri- ja vernissatehdas oli samassa osoitteessa vielä vuonna 1925. Ilmoitusmateriaalin perusteella sen tuotteisiin näyttää kuuluneen legendaarinen kiillotusjauhe Sampo. 

Helsingin ja ympäristön osote- ja ammattikalenteri 1909

HS 14.1.1909

Työväen kalenteri 8/1915

Tontin isoin rakennus näytti 1910-luvulla pihan puolelta tältä:

HKM CC BY 4.0

Ja sivulta kaksi vuosikymmentä myöhemmin:

Signe Brander, HKM CC BY 4.0

Tontin loputkin rakennukset purettiin puistohistoriallisen selvityksen mukaan vuonna 1938 ja tontti liitettiin nykyiseen Hesperianpuistoon.