Mikropaikallishistoriallinen projektini Töölön Taipaleesta ristesi runsas viikko sitten Jessica Parland-von Essenin Twitter-projektiin, jossa hän on digitaalisista aineksista tehnyt pieniä katsauksia Helsingin historian aiheista lähtien liikkelle sata vuotta vanhasta lehdestä
Trådnystande på Twitter, Famlingar i Helsingfors historia, Ett och annat från Helsingfors i augusti - september 1920, Människor och vardag i Helsingfors hösten 1920, Inför julen 1920 i Helsingfors
Sellaisesta oli löytynyt kutsu Helsingfors Slaktinrättningin yhtiökokoukseen. Tuolloin sen teurastamo oli edelleen Hesperiankatujen länsipäässä, vaikka muutosta edelleen Teurastamoksi kutsuttulle alueelle Vallilassa oli jo päätetty. Ennen Taivallahtea teurastus oli keskitetty Kalevankadun päähän. Muutosta Taivallahteen päätettiin vuonna 1880 ja samaan aikaan oli kielletty teurastus varsinaisen kaupungin alueella.
 |
| KA. Kaupunkikartat (kokoelma). Plan Af Helsingfors. (Helsinki Ic* 50/- -) |
Näistä Jessican keräämistä tiedoista palasi mieleeni muistitieto nykyisen kotini ohi kuljetetusta karjasta. Paljonko sitä oli ollut? Jos laitos oli kaupungin, löytyykö jotain digitoiduista tilastoista? Sopivilla sanoilla hakien tietenkin.
Helsingin tilastolliset vuosikirjat 1905 ja 1915 eivät tarkkaan otettuna kertoneet teurastettujen eläimien määrää vaan "teurastetut ja tarkastetut". Siis joko kaikki teurastetut eläimet tarkastettiin tai tarkastetut olivat otos teurastetuista.
Sotavuodet huomiotta jättämättä härkiä, lehmiä, nuorta karjaa ja vasikoita kulki teurastamolle keskimäärin vähän yli sata viikossa. Virta ei ollut tasainen, sillä suurin osa eläimistä tuli junalla Töölön tavara-asemalle eli edesmenneiden tavaramakasiinien luo. Kun tietää teuraselämien kuljetusten puutteet tänä päivänä ei ole ole vaikea uskoa Agnes v. Konowin artikkelia Ett blad ur husdjuren lidandes historia (1919), jossa mm. kuvataan tavara-asemalle vaunun viereen yöksi jätettyjä eläimiä. Von Konow kantoi näille 21 isoa ämpäriä juomavettä vesipostista, joka oli turhan kaukana. Myöhemmin paikalle oli järjestetty vesiletku. Von Konow seurasi eläimiä teurastuslaitokselle, jonka oloissa hän myös näki parantamisen varaa.
Von Konowista ehkä joskus myöhemmin enemmän. Kuvansa Eläinten ystävä: Suomen eläinsuojelusyhdistyksen äänenkannattaja 6/1928.
Teurastamo oli osakeyhtiö, joten miksi laitos olisi kaupungin? Kaupparekisterinumero on 5.912. Koska yhtiö lakkasi jo 1938 Helsingin maistraatin kappaleet yhtiöasiakirjoista löytyvät Kansallisarkoston Helsingin toimipisteestä (kunhan se taas joskus avataan). Arkistoyksikkö on Fh:7. Kaupungin historiikki IV:2 s. 206. Perustamisesta esim. ÅU 28.12.1878. 1885 teurastettiin 5410 eläintä ja ensimmäisenä toimintavuotena 1881 3242 (NP 26.2.1886).
VastaaPoista