perjantai 27. marraskuuta 2020

Tapahtui Kampin kallioilla 1882-1905

Kampin kallioiksi ymmärrettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Lauri Koskivaaran mukaan (Kun Helsinki oli nuori ja pieni. Muistikuvia poikavuosilta. 1968) Pohjoisen Rautatiekadun ja Hesperiankadun väli eli "Tunturilaakson eli Fjälldahlin sekä Bergan eli Apollonmäen kalliot" eli nykyinen Etu-Töölö. Suomenkielisissä sanomalehdissä alue ei näyttäydy kovin miellyttävänä.

Matti Meikäläinen 17A/1899

US 11.5.1882 Kun palvelija Ivan Bakatenkov oli viime maanantaina k:lo 4 j. pp. kävelemässä Kampin kallioilla, kohtasi hän kaksi tuntematonta miestä, jotka kohta ottivat Bakatenkovin kiinni ja ryöstivät häneltä hopeakuorisen ankkurikellon perineen, sekä sitten pötkivät tiehensä. Bakatenkov ilmoitti kohta asian polisille, jonka onnistui saada veitikat kiinni, jotka tunnettiin olevan entiset merisotamiehet Gregori Ivanoff Tschesnakov ja Ernst August Nikolai Törnberg, joilta kello myöskin takaisin saatiin. Tschesnakov ja Törnberg passitettiin lääninvankilaan ja asia lähetettiin raastuvanoikeuteen.

US 19.12.1885: Onnettomuus kallion särkemisessä. Viime lauantaina puolenpäivän aikana oli kivensärkijät Johan Edvard Löfgren ja Johan Mertz varomattomasti lähestyneet työpaikallaan Kampin kalliolla ruudilla täytettyä porausreikää, joka yhtäkkiä laukesi ja molemmat miehet haavoitti niin pahoin, että täytyi viedä yleiseen sairashuoneesen. Haavat kumminkaan eivät kuulu olevan hengenvaarallisia.

US 7.8.1887: Eräs henkilö meni toissa päivänä kävelemään Kampin kallioille, jossa hän paneusi joutessaan siimekseen nukahtamaan. Juuri nukkumaan ehdittyä tulikin venäläinen sotamies ja alkoi hyvin varovasti kopeloida taskuja, vaan valanukkuja tieten taskunsa tyhjiksi antoi sotilaan jatkaa tutkimustaan, kunnes ryssä rupesi itsekseen kiroilemaan semmoista miestä jollei ole pennin pätkää; nyt vasta hyppäsi nukkuja nauraen ylös ja ryssä taas vuorostaan käpälämäkeen minkä koivet antoi. Nukkuja meni sittemmin sotilasten luokse kyselemään mitä taskujen tarkastajalla oikeastaan oli mielessä. Tämä oli ensin vähän häpeissään, mutta kumminkin kertoi että hän luuli nukkujaa juopuneeksi ja aikoi varastaa mitä kelpaavaa taskussa olisi sattunut olemaan.

US 26.8.1897: Hyvin ylisilleen paljastettiin toissa iltana Kampin vuorilla muuan Heinolasta kotoisin oleva mies. Hän oli muutaman tuntemattoman miehen seurassa istunut ryyppäilemässä, kunnes nukkui. Illalla k:lo 10 seuduissa tapasi hänet muuan poliisikonstaapeli nukkumassa niin ohuissa vaatteissa kuin nukutaan tavallisesti sängyssä. Poliisikonttoriin tuotuna mies alkoi vähän tajuta maailmaa ja oudostella ohutta maatetustaan. Hänellä oli ollut takit, lakit, housut, saappaat niin kuin oikealla ihmisellä, ihan varmaan, ja 40 mk. rahaakin. Mutta ne kaikki oli Unimatti vienyt niin tarkoin, ettei ollut jättänyt kuin ainoastaan ohuen — paidan!

US 28.8.1897: Pullolla päähän sai toissa iltana muuan seppämies "suurella leirillä", Kampin vuorilla, missä tapella nutistetaan ja miehiä paljastetaan tuon tuostakin. Seppämies A. Antonius oli kahden muun miehen kanssa kaikessa ystävyydessä tietysti ryypiskellyt kolmen kannun pullosta, jolla sitte lopuksi sai pääkalloonsa. Poliisin saapuessa paikalle oli Antonius tunnotonna ja vietiin kirurgiseen sairashuoneeseen, missä sidottiin haavat. Toiset veikot joutuivat myöskin poliisin huostaan.

US 5.5.1898: V. k. 30 päivää vasten yöllä oli E. Esplanaatikadun talon n:o 2 kellarista varastettu 23 pientä konjakkipulloa yhteensä 41. markan arvosta. Samana yöllä otti poliisi huostaansa Kampin kallioilta kaksi räyhäävää ja humalapäistä miestä, joiden hallussa oli 14 konjakkipulloa. Yhdeksän pulloa olivat miehet jo pistäneet poskeensa. Miehet tuotiin etsivän poliisin konttoriin, jossa he selvittyään humalastaan tunnustivat varastaneensa. He ovat irtolaismiehet Johan Erik Koskinen ja Johan Viktor Davidsson. Nyttemmin ovat he vangitut ja juttu on lykätty raastuvanoikeuteen.

US 13.10.1898: T. k:n 7 p:nä oli erään Kampin kallioille humaloissaan nukahtaneen työmiehen jalasta viety 15 markan maksavat patiinikengät. Myöhemmin oli nämä patiinit nähty työmiehen Isidor Storhammarin jalassa, vaan hän oli sittemmin myynyt ne narinkkaan. Nyttemmin on etsivän poliisin toimesta vangittu Storhammar ylläkerrotusta patiininvarkaudesta ja tulee tuttu raastuvanoikeuden käsiteltäväksi. — S. on kotoisin Iitin pitäjästä ja on hän 24-vuotias.

US 5.11.1901: Sunnuntaina k:lo puoli 12 päivällä löydettiin koleeraparakin luona Kampin vuorilta pahasti puukotettu mies. Löytäjät kutsuivat paikalle poliisin, joka toimitti tutkinnon. Miestä oli lyöty puukolla kaulaan, rintaan, selkään ja toiseen käsivarteeu. Puukotettu, joka tunnettiin läkkiseppä E. Lampéniksi, lienee ollut juopottelemassa ja antanut riitaan toveriensa kanssa. Lampénia, jonka tila on vaarallinen, hoidetaan kirurgisessa sairaalassa.

US 11.5.1902: Huhtik. 28 p:nä meni muuan Leppäsuon huvilassa asuva palvelustyttö k:lo 9 ajoissa illalla Kampin kallioille katselemaan Fjälldalin huvilan tulipaloa. Kotimatkalla muuan sotilas kävi hänen kimppuunsa ja kohteli häntä sopimattomalla tavalla. Tytön apua huutaessa tien paikalle henkilöitä, jotka ottivat väkivallan tekijän kiinni. Mies, jonka huomattiin olevan tykkiväensotamies Naum Savin, vietiin poliisiasemalle. Asia tulee sotaoikeuden tutkittavaksi.

Suomen Kansa 21.4.1903: "Sotaiset" ajat. Sunnuntaisin näkee suuria laumoja poikasia kaupungissa Kampin kulmalta marssivan kallioiden ylitse Töölööseen päin puu ja rautasapelit oikeassa ja pahvista tehty kilpi vasemmassa kädessä. Tuolla Kampin kalliolla sitä sitten otellaan ja kuuluupa ottelut olleen veristäkin laatua. Samoin kuuluu taisteluja tuon tuostakin olevan Kallion ja Kinaporin poikien kesken, puhumattakaan siitä, mitä Hermannissa tapahtuu. Oikein heillä näkyy olevan kenraalit, överstit ja muut. Onpa vielä lippujakin pitkien tankojen päissä. Poja ovat aina poikia!

Suomen Kansa 21.4.1903: Kampin kallioilla näkyy taas, kuten muinakin kesinä, ahkerasti harjoitettavan kaikenlaista pelaamista. Kolerasairaalan lähettyvillä, missä maa jo on paljasta ja kesämaista näkee sunnuntaisin suuret ryhmät harmaa takkisia ja muita pitkäsaapasvartisia miehiä, jotka heittelevät "tenkaa" korkealle ilmaan, jota sitte läsnä olevat pelitoverit arvioivat tuleeko siitä "kruunu" vai "klaava" näkyville. Näkyypä tämä urheilu jo tarttuneen meidänkin miehiin ja erittäinkin poikiin, sillä päiväkaudet voivat he seisoa ja heitellä milloin "fimaa" eli "tissikaa", milloin taas "timtissikaa" j. n. e. Vähän edempänä kallion lomissa taas istuskelee sakittain miehiä ja siellä voimistellaan käsivarsia, jotka viikon työstä ovat kangistuneet, heittelemällä "pataa" y. m. "trumffia" ahkerasti tantereeseen. — Ompa siellä vielä kolmaskin laji urheilijoita, mutta mitä lajia urheilua ne sitten harjoittavat, ei taida aina olla oikein siveellistä laatua. Kaikkien näiden urheilijoiden terveydestä kuuluvat pitävän huolta ympäri kulkevat "ahteekkarit", jotka 2:50 p:stä kuuluvat antavan puolen litraa hyvää terveellistä lääkettä, joka kuitenkaan ei oikein näytä päätä ja jäseniä parantavan, vaan päinvastoin pahentavan, koska heitä näytään sieltä Kampinkulmalta usein vietävän "sairaalaan" sairastamaan kohmeloansa. 

HS 8.7.1905: Raastuvanoikeuden neljäs osasto tuomitsi eilen joutonuorukaisen Ferdinand Juhanpoika Kontion, syntynyt Joensuussa 1887, ensikertaisesta varkaudesta pidettäväksi 6 kuukautta vankeudessa ja olemaan sen jälkeen 3 vuotta kansalaisluottamusta vailla. K. oli Kampin kallioilla varastanut housut eräältä nukkuvalta räätäliltä.

Työmies 22.8.1905: Sunnuntai-iltana klo 8 joutui eräs Töölöstä tuleva maalari Kampin kalliolla ryöväyksen alaiseksi. Koko miehen kassa vietiin ja sen mukana housun taskukin. Teosta on poliisi vanginnut 3 irtolaista miestä.

HS 26.9.1905: Viime sunnuntaiaamupäivällä tapasiivat pari juomahaluista työmiestä Kampin kallioilla neljä venäläistä sotamiestä, jotka miehille tarjosivat viinaa kaupaksi. Kauppa siinä lopulla syntyikin, miehet saivat pullon ja sotilaat 2:50 sen hinnaksi. Kiireemmän kaupalla jättivät sotilaat myymäpaikan, lähtien kasarmia kohden. Mutta samalla selkeni tapahtunut petos myöskin ostajille. Maistettuaan nim. saamasta pullostaan huomasivat miehet pullon sisältävän vettä viinan asemasta, vaikka siinä pullossa, josta sotamiehet maistiaisia tarjosivat, oli ollut viinaa. Pettyneet ostajat lähtivät luonnollisesti joutuin jälessä ja saavuttivatkin sotilaat, jotka taas toisessa kohden kauppoja "rotseivat". Kun miehet nyt kokivat saada petoksen oikaistuksi, syntyi siitä riita, joka päättyi siten, että toinen miehistä sai iskun kivestä päähänsä ja toisen oli lähdettävä käpälämäkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti