sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Eva Sofian hauta

Kansanopistonjohtaja Antti Hämäläinen aloitti Suomen Kuvalehdessä 37/1929 julkaistun artikkelinsa
Kun viime kesäkuun puolivälissä suoritettiin Hartolan vanhan kirkon muistokiven perustusta varten välttämättömiä kaivauksia, niin löydettiin silloin noin kahden metrin syvyydestä jätteitä jonkinlaisesta hautaholvista. Holvi oli lähellä alttarin paikkaa, ja se oli muurattu tavallisista puolen metrin pituisista kallionlohkareista. Mitään kirstun tai ruumiin jätteitä ei paikalta enää havaittu, mutta sensijaan löytyi noin 20 cm:n pituinen upseerin kultainen olkalappu, kultainen nappi ja ohuesta kultaisesta levystä tehty ristikoriste. Noin puoli metriä löytöpaikalta samasta holvista löytyi vielä näiden lisäksi isonpuoleinen hopeoitu messinkilaatta, joka oli ollut nähtävästi ruumisarkun kannen päässä koristeena. Messinkilaattaan on hyvin koristeellisesti kaiverrettu seuraava ruotsinkielinen kirjoitus:
Här. under. hwilar.
Fru Majorskan Hjerta
Född Ewa Sophia Colliander
Född. den 10. Januari. 1768.
Död. den 4. Junij 1794.
Ömt. saknad. af. sin. Maka.
och. alla. som. dess. namn. kiände.
Jobs. 14. w: 1:2
2: Timotej 4. w:7, 8
Hartolan kirkonkirjat eivät auttaneet Hämäläistä, mutta nykykeinon selviää oitis, että Eva Sophia oli syntynyt Hartolassa ja ruumiinsa siunattu Ruotsinpyhtäällä, joka haudattujen listassa ei ole mitään indikaatiota ruumiin siirrosta. Ömt. saknande maka Adam Hjerta, meni seuraavaa vuonna uusiin naimisiin Ruotsissa, jossa eli lopun ikänsä.

Eva Sophian kuollessa 25-vuotiaana isänsä majuri Sigfrid Joakim Colliander oli elossa, joten on hyvin todennäköistä, että tämä tai muut perheejäsenet ovat siirtäneet arkun Ruotsinpyhtäältä Hartolan sukuhautaan. Hartolan haudattujen listan mukaan Sigfridin isä haudattiin kesällä 1765 kirkkoon. Kyseessä on todennäköisesti ollut juuri 1920-luvulla löytynyt muurattu hauta.


Tähän päätelmään oli tullut Hämäläinenkin, vaikka ei Eva Sophiaa tarkemmin tuntenut. Upseerin univormun jäännökset hän täten yhdistää Eva Sofian 22.4.1809 kuolleeseen veljeen Otto Johan Collianderiin, joka adoptoitiin aikuisiällä Wadenstjernan aatelissukuun, tai tämän läheiseen omaiseen.

Haudasta löytyneet esineet liitettiin Itä-Hämeen museon kokoelmiin. Vanhan kirkon muistomerkki on Wikipedian mukaan Kaikulantiellä, Koskipääntien risteyksessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti