Varhaisia filmitähtiämme

Klassisesti muuta hakiessani eteeni tulivat vuonna 1929 valmistuneen elokuvan Mustalaishurmaaja naistähdet Hanna Taini, Meri Hackzell ja Alli Riks. Heistä vain pitkäuraisella Hanna Tainilla on Wikipedia-sivu, joka paljasti viralliseksi tyttönimekseen Schlimovitsch. Tästä heräsi ajatus, että muillakin oli taiteilijanimi, mikä olisi selittänyt heikkoja osumatuloksiani digitoituissa lehdissä. Ehdin jo heittää kysymyksen KAVIlle, ennen kuin käytin  yliopistotunnareitani ja sain esiin lehdessä Elokuva 5/1931 julkaistun Alli Riksin haastattelun. (Jota oli lainattu myös Suomen kansallisfilmografiassa, johon sain KAVIlta linkin, kun en itse osannut etsiä.)

— Missäkö syntynyt ja kuinka vanha olen, aloitti hän. Olen syntynyt Berlinissä ja olen nyt 22 vuotias. Jo aivan pikkutyttönä jouduin Pietariin, jonne perheemme muutti, mutta bolshevikkivallan tultua menetti isäni kaiken omaisuutensa. Me jouduimme puille paljaille ja palasimme takaisin Saksaan. Ne olivat tukalia aikoja, mutta onneksi olin silloin niin pieni, että melkein kaikki sen ajan tapaukset ovat häipyneet muististani. 

Nyt olen nelisen vuotta ollut Suomessa ja tätä maata olen ruvennut pitämään toisena isänmaanani, sillä kaikki ovat täällä olleet kovin ystävällisiä minulle. Isäni on jo aikaa sitten kuollut, mutta äitini elää vielä Saksassa. Minulla ei ole omaisiakaan täällä, olen aivan yksin, mutta hyvin olen silti toimeen tullut. Puoli Helsinkiä jo kohta tuntee minut ja kaikki tahtovat jutella kanssani, niin ettei tahdo irti päästä. 

Monessako filmissä olen esiintynyt ja milloin olen astunut kameran eteen. — Siihenhän on helppo vastata, sillä olen vasta niin vähän aikaa ollut filmissä mukana. Näin yksinkertaisesti kävi tuloni filmiin: Fennica filmin sielu hra Vaala näki minut sivumennen parissa tanssiravintolassa ja tuli ilman muuta ehdottamaan koefilmausta. Olin näet hänen mielestään kiitollinen tyyppi filmattavaksi. Minä luonnollisesti riemulla suostuin koefilmattavaksi ja siitä se sitten alkoikin. Pääsin "Mustalaishurmaaja" nimisessä filmissä esiintymään hra Tugain vastanäyttelijänä. Alku oli tietysti hankalaa, sillä ilkeä kameran silmä tahtoi väkisin hämäännyttää minut, mutta kaikkeenhan tottuu ja vähitellen oppii näytellessä unohtamaan koko filmikameran olemassaolon.

Ilmeisesti Riksin saksalaista taustaa ei (mykkäelokuvan) kaudella tuotu kovin voimakkaasti esiin, sillä sanomalehti Karjalassa 27.10.1929 kuvansa on varustettu tekstillä "Suomalainen elokuvatähti". Aitosuomalainen oli 13.11.1929 kiinnittänyt huomiota suomalaisten nimien näkymättömyyteen. Niihin he eivät edes laskeneet Hanna Tainia, "jolle ainoalle täytyy antaa tunnustus taidostaan".

Riks esiintyi vielä elokuvassa Laveata tietä, mutta sitten hän katoaa osumista täysin, ainakin tällä nimellä. Totisella arkistotutkimuksella hänen luulisi löytyvän jostain Helsingin kirjoista tai ulkomaalaisluettelosta, jos esityksensä taustastaan pitää paikkansa.

Meri Hackzellin ura näyttää jääneen Mustalaishurmaajaan. Hänestä Elonet ei tiedä mitään.

Kuvat: Elokuva 16/1929