Ranskalaiset kirjoittivat suomalaisten historiaa uusiksi vuonna 1756

Ranskan Liègessä alettiin vuoden 1756 alussa julkaista tieteellistä lehteä Journal encyclopédique ou universel. Jo helmikuussa siinä päästiin olennaisiin asioihin otsikolla Remarques sur les Finnois ou Finlandois eli esitettiin huomioita suomalaisista. Intron jälkeen kirjoituksen kahdeksalla pienellä sivulla toisaalta kumottiin esitys suomalaisista pohjoiseen harhailleena Israelin heimona ja toisaalta rinnastettiin suomalaiset saamelaisiin. Nykykäsitys on samaa mieltä ensimmäisen puolen kanssa ja jälkimmäinen on puolestaan liian monimutkainen asia tässä avattavaksi.

Georg Desmarées:
Johan Arckenholtz
Uppsalan yliopiston kokoelmat

Kyseinen lehti päätyi melko nopeasti Helsingissä syntyneen ja Turussa koulutetun Johan Arckenholtzin (1695-1777) käsiin, sillä tämä asui poliittisista syistä Keski-Euroopassa. Arckenholtz oli tottunut kirjoittaja ja tuotti pikaisesti vastineen Lettre aux auteurs du Journal encyclopédique de Liége, au sujet des Remarques sur les Finnois ou Finlandois, ou, en réponse à ce qu'ils y ont avancé, on tâche de mieux déveloper l'état ancien & moderne des habitans de la Finlande & de la Lapponie. Mahdollisesti hän lähetti sen "kirjeenä" lehden toimittajille, mutta 56-sivuinen teksti myös painettiin.

Intoni lukea 1700-luvun ranskaa on rajallinen, joten silmäilyn perusteella luotan Suomen kuvalehden 6/1873 kirjoittajaan, joka referoi tavoitellen Arckenholtzin tuntemuksia : 

Vai niin, sanoi hän, että teitä ihmeyttää tuo keksintö että Suomalaiset ovat Israelin kansasta lähteneet? Se on kuitenkin meillä jo kauan ollut tuttu seikka. Meidän maan oppineet ovat verranneet Suomen ja Hebrean kieltä ja keksineet niissä suuren sukulaisuuden. Sanoja on suuri joukko, jotka ovat aivan taikka melkein samat molemmissa kielissä. Sama on myös monen kieliopin kohdan laita.[...]

Tällä lailla mielestään voitollisesti pidettyänsä kansansa sukuperän puolta, meidän vanha, rehellinen Suomalainen käypi puhdistamaan sitä pelkuriuden moitteesta. Vai ei olisi Suomen miehet urhokkaita? kysyy hän. Mitenkä ne sitten olisivat aikanansa valloittaneet ja hallinneet puolen Eurooppaa? Tiedetäänhän koko Venäjän ja Puolan aina Veiksel-virtaan asti olleen heidän valtansa alla, ja samoinhan lukemattomat Finn-nimct Ruotsissa sekä Norjassa todistavat että Suomalaiset muinoin olivat niiden maiden isännät. Onpa vielä Tanskassakin Fyen-saari, latinaksi Fionia, joka selvästi nähdään olevan väännös Finnia'sta. Ovatpa Island'in tarut täynnä kertomuksia Rostiof'ista, Frostista ynnä muista Suomalaisten muinaisista uljaista kuninkaista. Epäilemättä tietäisimme tuosta Suomalaisten muinaishistoriasta vielä paljon enemmän, jos ei Suomen vanha arkisto olisi palanut Kuusistossa v. 1439 ja varsinkin jos ei Ruotsin papit, maahan tullessansa, olisi umpisilmäisessä uskonkiihkossansa hävittäneet kaikkia vanhoja muistomerkkejä.... 

Onkohan Liègen miehillä ollut naama samassa asennossa kuin nykyajan historiantutkijoilla lukiessa pseudohistoriaa, josta löytyy aivan samat teemat? Niin samat, että tuo muistomerkkien hävityskohta piti etsiä alkuperäisestä. Ja siellä se oli sivulla 16.

Vaikka 1700-luvun tiedonvälityksen mieltää hitaaksi, ranskalaiset mainitsivat Arckenholtzin tuotoksen jo kesäkuun numerossaan. Varsinainen vastine oli heinäkuun numerossa. Se on pidempi kuin alkuperäinen artikkeli ja silmäilyn perusteella lähteitä on käytetty ja rationaalista päättelyä harjoitettu Mahdollisesti sen erillispainate on elokuinen Lettre à l'auteur de la Réponse aux Remarques sur les Finlandois, opposée à l'Analyse raisonnée du Journaliste de Liége. , jota en onnistunut löytämään digitoituna. 

Suomen kuvalehden kirjoittaja tiesi, että "riita" ei loppunut Arckenholtzin tekstiin, mutta hän tyytyi sen referointiin, sillä "jatkeessa ei ollut enää mitään erittäin lystillistä ja "lyhyeltähän virsi aina on kaunehin"". Vielä lyhyempään pyrin minä, mutta totean lopuksi, että kaikki edellä mainitut tekstit ansaitsivat huolellisen lukemisen ja ehkä sen on joku jo tehnytkin. Mutta verkossa avoimina olevissa Arckenholtz-esittelyissä episodia ei huomioida enkä ahkerasti kuuntelemissani pseudohistoriakatsauksissa muista kuulleeni nimeään. Sen sijaan muistan oppineeni, että Arckenholtzin auktoriteettina käyttämä Juslenius pitää ymmärtää ajan akateemisessa väittelykulttuurin kontekstissa eikä "totena". Oliko tämä ymmärrys hävinnyt jo ennen Arckenholtzin opintoja?