Olispa ollut luonnotoin naiminen!

Oulun Wiikko-Sanomissa 16.5.1857 julkaistulla ilmoituksella ja arvatenkin myös kirkonkuulutuksilla haettiin työvoimaa Pelson suon kuivatukseen. Vuotta myöhemmin Sanan-Lennätin lainasi 7.5.1858 Oulun Wiikko-Sanomista katsauksen, jonka mukaan "Pelson soita on kaksi, pieni ja iso Pelso, joitenka kuivaaminen on esivallalta määrätty tarkoituksessa toimittaa köyhälle työväelle elatusta. Täällä on moni perhekunta saanut työtä ja elänyt.

Oulun Wiikko-Sanomissa oli myös 1.5.1858 julkaistu raportti, joka kuului näin:

Pelsolta 12 p. huhtik. Koska täältä ovat muutkin kirjoittaneet, niin kirjoitan minäkin, varsinkin kun Olli kirjoituksessaan Pelsolta, 15 päivästä maaliskuuta, on maininnut täällä olevan ainoastaan 18 henkeä työssä. Vaikka Olli tuntuu hyvin Pelson asiat tietävän muuten, on hän siinä erehtynyt, sillä vähintäänkin oli täällä silloin 150 henkeä työhön kirjoitettuna. Paljon on täällä rahvasta koolla, yksi yhtäältä, toinen toisaalta. On siis ollut monellaista seikkaa, josta saatan varsinkin yhden selittää. 

Muuan mies A. M. kotosin Kuhmosta, ja muuan tytär E. K. kotosin Sotkamosta, olivat veli ja sisar, ehkä eri sukunimellä ja eri kylästä kotosin. He olivat yhtä äitiä ja eri isää, eivätkä olleet koskaan ennenkuin täällä toisiaan nähneet. Miehen oli äitinsä jättänyt puolen vuoden vanhana Kuhmoon, isän tykö, jonka kanssa hän oli avioliittoon kuulutettu, mutta ei vihitty, ja sitten naimisen ruvettua ei äiti ollut enempi huolinut pojastaan, vaan meni kotipuoleensa Sotkamoon, jossa hällä oli muita lapsia niinkuin myös tämä mainittu tytärkin. 

Nämät, veli ja sisar, tulivat mennä keväänä Pelsoon työhön ja asettuivat yhteen taloon asumaan, jossa olivat aina talveen asti toisiaan tuntematta ja taisivat jo mieliä naida toisensa, jota tuskin papitkaan olisivat tienneet estää, kun olivat eri sukunimellä ja eri kylistä kotosin, jos ei äiti, joka joutui joulun aikana tänne auttamaan tytärtään, joka nyt aikoi naimiseen mennä. Mutta ei äitikään olisi tuntenut tyttärensä yrkämiestä, jos ei eräs mies Kuhmosta olisi ilmoittanut äitin pojankin olevan työssä, josta vasta saatiin tietää, että Abeli ja Elli olivat veli ja sisar. 

Tästä muokattu uutinen julkaistiin otsikolla Olispa ollut luonnotoin naiminen! Suomettaressa 14.5.1858.