Maaliskuusta toukokuuhun

28.3.

• Joko kotimaan museoiden verkkotarjonta kaluttu loppuun? Viron kansallismuseo laittoi juuri YouTubeen setin teemojaan (viroksi) esitteleviä pätkiä.

30.3. [keskellä Suomen versiota koronakaranteenista]

• Olen laittanut @HelMet_kirjasto "voisin joskus lukea e-kirjastosta" -listalle 119 kirjaa. Niistä olisi nyt lainattavissa 33, joiden joukossa on "Every Monday Matters. How to Kick Your Week Off with Passion, Purpose, and Positivity", mutta ei "How to Do Nothing".

8.4.

• Onkohan vastaavaa pinta-alan merkintätapaa käytetty muualla?

10.4. [koronakaranteeni jatkui]

• Suzien twiitistä tuli mieleen, että kököttämällä tämän päivän sisällä noudattaa suomalaiskristillistä perinnettä, jossa ulkonaliikkuminen pitkänäperjantaina oli sopimatonta.
• [Yle mainosti Kiveen hakatut -sarjaa] Ohjelmasarjan sukupuolijakauma on juuri niin surkea kuin muistinkin. Pikaisesti selaten naisia mukana 20 jaksossa, joita ilmoitetaan olevan 176. Esimerkiksi naisvoimistelun pioneerit 1800-luvulta loistavat poissaolollaan.

15.4.

• [Kehuttiin WSOY:n syksyn tietokirjallisuutta ja asiaproosaa] Tulossa seitsemän elämäkerrallista kirjaa miehistä ja lisäksi yksi kirja miehestä, joka murhasi naisia.
• "Tiedonhakutaitosi ovat pelottavia." Oi, kun oli kiva kuulla!

17.4.

• Enpä arvannut 10 vuotta sitten Googlen digitoinneista Ruotsin tiedeakatemian julkaisuja haravoidessani, että hyödyntäisin kokoelmaa väikkärin teossa.

18.4.

• Ei ruotsiksikaan aina onnistuta. "Suomen historia, uudella tavalla" ei sisällä faktaa edes siteeksi. Lopetan kolmanteen jaksoon.

19.4.

• [Mainostettiin SVT:n tv-sarjaa Guldfeber – stölderna på Kungliga Myntkabinettet] Lähtee käyntiin Suomessakin.

22.4.

• Brittien etäarkistopedaa lapsukaisille. Alun rakennuskatselun jälkeen ihan fiksut videot ja erinomaiset asiakirjaesimerkit. [Eka asiakirja oli Titanic-sähke, jossa kiinnitettiin huomio kaikkeen muuhun kuin itse tekstiin. Toka oli muumioitunut rotta, jota parlamentissa 1800-luvulla heiluttamalla oli kansallisarkistolle saatu varoja. Kyseinen rotta oli tuhonnut arkullisen asiakirjoja. Myöhemmin julkaistiin oppitunti kuninkaan muotokuvasta, valokuvasta ja toisesta valokuvasta. Ehkä ei loppunut näihinkään.]

23.4.

• Syksyllä ilmestyvän Peruna-leffan traileri ensin nauratti, vaikka hissa oli päin helvettiä. Mutta sitten @tiinafunk huomautti, ettei naisilla näyttänyt olevan osaa perunan historiassa.

25.4.

• Herääminen viiden tunnin unien jälkeen selkeän taivaan aamuun tarkoittaa, että voi parin viikon tauon jälkeen lähteä kävelemään kohti Seurasaarta.

29.4.

• Historian kurssien mainosvideoissa  @HYAvoin vuorossa @MaijuWuokko [Maiju Vuokon lisäksi tähän mennessä julkaistuilla videoilla esiintyivät Henrik Meinander, Mirkka Lappalainen ja Henrika Tandefelt.]

30.4.

• Digitoidussa painetussa materiaalissa mittakaava mukana! Se on siis mahdollista! Mutta jostain kumman syystä niin harvinaista, etten muista aiemmin nähneeni.

Luulin jankanneeni tästä asiasta jo kyllästymiseen asti, mutta Juha Rautiainen kysyi: "Mielenkiinnosta: millaisissa käyttötapauksissa mittakaavan esittäminen käyttöliittymässä (tai kuvassa) olisi hyödyllistä? Fyysisten kappaleiden mitoista on kyllä informaatiota olemassa, mutta se voi olla esimerkiksi ALTO-tiedostossa. Oma juttunsa, kuinka luotettavaa se tieto on." Vastasin: "Mittakaava tai mitat metatiedoissa auttavat ymmärtämään alkuperäistä luku- tai käyttökokemusta. Jos vastaavaa materiaalia ei ole nähnyt, koosta ei ole mitään käsitystä. Esimerkki" Rautiainen kuittasi: "Kiitos! Valaiseva esimerkki. Pyrimme @NatLibFi ymmärtämään digitoitujen aineistojemme käyttäjien tarpeita koko ajan paremmin."