12-vuotias sarjamurhaaja nimeltä Matilda

Matilda Maria Kristiansson (s. 20.6.1858) oli rengin tytär Maariasta. Hän oli kaksivuotias äitinsä kuollessa. Samana vuonna talouteen tuli uusi piika, jonka Matilda Marian isä vei vihille Äitipuoli kohteli tyttöä niin pahasti, että kappalainen Antero Warelius puuttui tilanteeseen ja Matilda Maria asui jonkun aikaa hänen luonaan. Sitten hänet järjestettiin Paattisiin, jossa kappalainen Anton Grönholm oli kuollut tammikuussa 1870 ja jättänyt raskaana olleen lesken pienten lasten kanssa. Matilda Maria oli taloudessa ainakin heinäkuussa kun leski synnytti lapsen, joka kuoli viikkoa myöhemmin.

Turku vuoden 1870 paikkeilla.
Museoviraston kuvakokoelma, CC BY 4.0

Syksyllä Matilda Maria muutti Turkuun kun hänet otettiin lapsenpiiaksi salvuoppilas Gustav Bergmanille, jolle syntyi poikalapsi syyskuun alussa. Myöhemmän tunnustuksensa mukaan Matilda Maria kuristi lapsen kuoliaaksi 2.11.1870. Seuraavaksi hänet palkkasi kaupunginkasööri Fredrik Stenberg, jonka pari kuukautta vanhan pojan Matilda Maria kuristi 17.1.1871.

Toukokuussa 1871 sai eräs lapsenmurha runsaasti palstatilaa turkulaisessa sanomalehdessä ja asiasta oli varmasti puhetta. Maanantaina 5.6.1871 Matilda Maria oli Wareliuksen kotona ja "eräälle lapselle tunnusti, samaten kuin äskettäin Lovisa Gustava Munter, tehneensä lapsen murhan". Warelius oli joko kuulolla tai hänelle tultiin asia kertomaan ja kuulustelussaan Matilda Maria teki edellä mainitut tunnustukset.

"Poliisitutkinnossa uudisti Mathilda Maria Kristiansson tämän saman tunnustuksen. Mitkä vaikuttavat syyt ollenevat näihin ilkitöihin, siitä ei voitu saada varmaa selkoa. Enimmiten sanoo hän, että se tuli hänen päähänsä, että hänen niin piti tekemän ja "koska hän kerran oli niin tehnyt, niin saattoi hän sen tehdä toisenkin kerran". Ei myöskään ole hän osoittanut katumusta tehdyistä ilkitöistään, vaan on mieleltään sangen vakaa. Vankeudessa on hän parkunut ja valittanut, että hänen on ikävä."

Tapahtumia käsiteltiin 10.6.1871 Turun raastuvanoikeudessa, jossa Mathilda Maria "kielsi kiven kovaan" olevansa syypää kappalaisen lesken pienen lapsen kuolemaan sanoen, että "siihen aikaan minulla ei vielä ollut sellaisia ajatuksia". Käsittely lykättiin heinäkuun alkuun ja Mathilda Maria täytti 13 vuotta tutkintovankeudessa. Raastuvanoikeus luki tuomionsa 29.7.1871 ja tämän jälkeen Mathilda Maria hovioikeuden ratkaisua Turun linnan vankina.

Sanomalehdet eivät näytä uutisoineen hovioikeuden päätöstä eikä mahdollista korkeinta oikeusastetta. Lapsenpiikana olo ei näy kirkonkirjoissa, joissa Mathilda Maria on lapsuuden perheessään, kunnes muutti kuulutukset saatuaan vuonna 1876 Paattisiin. Naimisissa ollessaan hän muutti vuoden vaihteessa 1879/80 Lietoon, jonka rippikirjan huomautuksiin kirjattiin lapsuusajan lapsenmurhatuomion alistus hovioikeudelle, mutta ei sen päätöstä.

Lähteet:
Maaria kastetut 1858, rippikirja 1857-1863 s. 37, 1864-70 s. 36, 1871-1880 s. 46
Paattinen haudatut 1870, rippikirja 1870-1879 s. 20, 67
Lieto rippikirja 1877-1886 s. 346
Sanomia Turusta 9.6.1871, 16.6.1871, 25.8.1871