torstai 6. helmikuuta 2020

Lapin naiset Englannissa vuonna 1786

Tarina alkaa toukokuussa 1786 Ravensworthin linnasta. Linnaa isännöi 37-vuotias paroni Henry George Liddell, joka oli myöhemmän muistitiedon mukaan hävityn vedon takia lähdössä Lappiin hakemaan Englantiin näytille kaksi naista ja poroja. Yhdessä herrojen Bowes ja Consett kanssa paroni astui 24.5.1786 Shieldsissä kauppalaivaan, joka vei miehet parissa päivässä Göteborgiin. Sieltä jatkettiin maitse Tukholmaan, jossa oltiin 8.6. ja kaupungin katsomisen jälkeen jatkettiin kohti Lappia Uppsalan kautta.

Uppsalan jälkeen yövyttiin Gävlessä 14.6. Seuraava pysähdyspaikka oli Iggesundin ruukki. Täältä englantilaiset löysivät sopivat naiset paluumatkalle, arvatenkin ruukin omistajan avustuksella. Matkan dokumentoinut Matthew Consett kertoo ihmetellen siitä, kuinka helppoa nuoret naiset ja heidän vanhempansakin oli suostutella tuumaan, mutta ei kerro mitään tapahtumien kulusta.

Consett kirjasi naisten nimet "Sigree and Anea". Kiitos ajan ruotsalaisen passibyrokratian ja myöhemmin tehdyn tutkimuksen tiedetään, että he olivat 26- ja 22-vuotiaat sisarukset Anna ja Sigrid Jönsdotter. Heidän isänsä Jöns Andersonin tausta on selvittämättä, mutta eteläisten saamelaisten historiaan perehtynyt Peter Ericson pitää todennäköisenä, että hän oli rannikon saamelainen. Ericson on varma, että Annan ja Sigridin äiti Cicilia Jönsdotter oli saamelainen. Perheelle jäi aikaa valmistella matkaa, sillä englantilaiset jatkoivat matkaa Tornioon. Ainakin piti hakea Njutångerin papilta todistukset.

Keskiyön auringon kokeneet englantilaiset palasivat Iggesundiin 3.7. ja vanhempiensa saattamina Anna ja Sigrid lähtivät ensin kohti Gävleä, jossa piti maaherralta saada passi lailliseen maastalähtöön. Aivan ulkomaalaisten armoille naiset eivät jääneet vaan vedon vaatimia poroja hoitamaan lähti saamelaismies Anders Larsson. Englantilaiset lähtivät kaupungista ennen 8.7. suoritettua passin kirjoitusta eli trio poroineen sai selviytyä kolmessa viikossa Göteborgiin omia teitään.

Englantilaiset saapuivat 29.7. Göteborgiin. Laivansa, jolla saamelaiset ja porot kai myös kuljetettiin, vaikka Consett ei tästä mitään mainitse, joutui odottamaan oikeaa tuulta, kunnes pääsi matkaan 12.8. Tuuli oli sitten todella sopiva ja pian oltiin Englannissa, jossa suunnattiin Ravensworthin linnaan. Sen puistossa Sigrid ja Anna ikuistettiin alla näkyvään kuvaan, joka julkaistiin Consettin matkakertomuksessa.


Consett ei kerro nuorten naisten vaiheista Englannissa juuri mitään. Paitsi, että heitä kävivät katsomassa kaikkien säätyjen ihmiset. Kuinka lähellä tunnelma mahtoi olla myöhempiä ihmiseläintarhoja?

Koko aikaa he eivät olleet aatelisten kotona, sillä 28.8.1786 päivätyssä kirjeessä, joka julkaistiin sanomalehdessä Newcastle Courant 2.9.1786, nimimerkki T. S. kertoo nähneensä naiset tavernassa Newcastlessa. Heitä oli jotenkin mainostettu, sillä T. S. oli mennyt paikan päälle verestämään vanhoja muistoja. Hän kun oli itse ollut elokuussa 1761 paikassa 'Trorian', 150 mailia Torniosta luoteeseen. Nimimerkin takana ollut mies on selvitetty, eikä hän todellisuudessa ollut Lapissa käynyt, mikä selittää kartoilta löytymättömän paikan. Mutta totena voinee ottaa kertomuksensa naisten esiintymisestä ja ehkä myös kirjaamansa laulun säkeistön.
Kymmeniä vuosia myöhemmin runon perusteella Arthur de Capell Brooke julisti naiset saamelaisten sijaan suomalaisiksi. Minun tietoni eteläisestä saamesta 1700-luvulla ovat olemattomat, mutta ensimmäisten säkeiden alusta tulee mieleen ruotsin sanat Och frysen / Så frysen. Mutta Newcastlesta löytyi yllättävän paljon tietoutta Lapista, joten edellä mainittu paikallislehti julkaisi 21.10.1786 kirjeen, jossa moitittiin T. S.:n tekemää käännöstä ja tarjottiin parempaa. Mutta ensimmäinen versio jäi elämään m.m. Consettin kirjaan kopioituna ja oli suosittu vielä kauan sen jälkeen, kun Anna ja Sigrid olivat turvallisesti kotonaan.

Annan ja Sigridin kokemuksesta en tekstihaulla löytänyt tietoa ajan ruotsalaisista sanomalehdistä. Consettin mukaan se ei jäänyt kuitenkaan huomiotta ja paluumatkalla naiset kävivät Tukholmassa tapaamassa kuninkaan veljeä. Mukaansa paronin kustannuksella tehdylle kotimatkalle he olivat saaneet helyjä ja pikkutavaraa sekä 50 puntaa, joka Consettin valuuttamuunnoksen mukaan oli 1250 hopeataalaria tai 3750 kuparitaalaria. Tämä olisi ollut Falunin kaivoksen kirjanpitäjän vuosipalkkaa vastaava summa.

Lähteet:
Kuva
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti