Marraskuuta

12.11.

• Sali täynnä porukkaa, kun aiheena on pyhät puut.
  [Kuulimme Brasilian puista alueen alkuperäiskansaa tutkineelta Pirjo Virtaselta. Erikoiset puut, mutta metsä muutenkin kertoo heille aiemmista sukupolvista ja maan käytöstä.
  Virolainen Madis Arukask esitti m.m. lähdevitteellä "Lotman 1984" näkemyksen, että lännessä - kuten Virossa ja Suomessa - on tyypillistä "taika-ajattelu", jossa esimerkiksi pyhiä puita lähestytään vastavuoroisessa sopimussuhteessa: "jos minä annan, niin saan". Venäjällä taas suhde on "uskonnollinen", yksipuolinen. Arukask myös totesi, että Neuvostoliiton uskontovastaisuus hävitti uskonnollista ajattelua vähemmän kuin länsimainen sekulaarisuus ja rationaalisuus.
  Varsinaiseen kiinnostuksen kohteeseen eli Suomeen jäi suunniteltua vähemmän aikaa ja Vesa Matteo Piludun puheesta ainoa järjellinen muistiinpanoni on, että karsikkopuita on tutkittu eniten.
  P. S. Graduharavoinnista. Drischenko, Maiju: Maagisesta rajapuusta kodin symboliksi : pihlajan rooli suomalaisessa kansanperinteessä suhteessa naiseuteen]

13.11.

• [Video The Problem with Museums on] Vauhdikas katsaus, jossa esimerkkeinä kaksi ihmisjäännöstä.
• [Illalla FB:n puolelle päivitys "Ajattelin, että Anun yleisö tarvitsisi tilkettä sadesäällä, mutta kyllähän täällä väkeä on.". Anu Lahtinen puhui Sinebrychoffin museossa otsikolla Sukupuoli ja valta 1500-luvulla. Eniten puhutteli esimerkkinsä, jossa naimattomaksi jääneen siskon rooli tiedonvälittäjänä ja edustajana löytyi, kun yhdistettiin tarpeeksi monta kirjettä, joissa hänet mainittiin.]

18.11.

• Jos pitäisi ostaa ala-asteikäiselle lapsukaiselle joululahja, niin tämä. [Eli Raili Mikkasen kirjoittama ja Laura Haapamäen kuvittama Suomen lasten aarrelaivat.] Upeat kuvat ja lyhyehköt narratiiviset luvut lapsen näkökulmasta (poikkeuksena yksi sotalaiva, joka kertoi itsestään). Muinaismuistolaki on vahvasti mukana.

19.11.

• [Kommenttina maailmalla jatko-opiskelijoille annettuun ohjeeseen olla lähestymättä konferensseissa alan tähtiä] Onneksi aloitin amatöörinä ja kylähullun mainetta pelkäämättä olen viimeisenä vuosikymmenenä esittäytynyt ihan kenelle tahansa historian, arkeologian ja museoalan tapahtumissa.
• Elisan museo Töölössä on yleisölle auki vain näin nimipäivänä 19.11. Ilman opastusta kokoelmasta ei paljon irtoa.

21.11.

• Kesken päivää saapuminen kuva-arkistopäivien ilmoittautumistiskillle. "Kaisa Kyläkoski, eiks ni". Ööö, joo, kukahan sinä mahdat olla ja muistatko minut katastrofiesiintymisestäni tässä tilaisuudessa ei niin kauan sitten? Vai jostain muusta ikävästä? [Piipahduksessa kuullusta blogiteksti]
• Turun museokeskuksessa on saatu kunnon tubetus käyntiin ja tehty haul/unboxing-video museolahjoituksesta [Tietenkään tämä ei ole suositeltu lahoitustapa, mistä selitystä videoon liittyvässä blogitekstissä]

26.11.

• [Kommenttina Kansallisarkiston Twitterissäkin jakamaan tiedotteeseen, jossa Astian uuden version sanotaan avautuvan ensi vuonna] Hah, arvasin jo heinäkuussa, ettei Astian uusi versio tulisi tuotantoon tämän vuoden puolella. Ensi vuosi... tjaa.
  [Tämän jälkeen näin Kansallisarkistossa työskentelevän Satu Sorvalin twiitin: "Hiljaa hyvä tulee". Tavoitteena on ollut, että modernisoitu Astia palvelee kaikenlaisia käyttäjiä. Vielä ei kuitenkaan kannata henkeään pidättää tuon käyttöönoton kanssa - tiedotteessakin todetaan laveasti, että se tapahtuu "ensi vuoden aikana".
  Vasta pari päivää myöhemmin toisen sukututkijan nostona huomasin tiedotteen virkkeen "Kansallisarkisto pyrkii siihen, että muutoksen jälkeen Digitaaliarkistoon viittaavat linkit (url-osoitteet) ohjataan uudelleen Astia-palveluun." Pysyviä tunnisteita ei muuten mainita tulevan ratkaisun ominaisuutena.]

28.11.

• "Voidaan kai olla yhtä mieltä siitä, ettei nainen sovi esim. kaivostyöläiseksi. Ehkä vielä vaikeampi on kuvitella miestä vakinaiseksi lastenhoitajaksi; tilapäisesti aviomies kyllä joutuu hoitamaan lapsia." (1958)